Opiskelijoiden Liikuntaliiton strategia 2016–2020

Julkaistu:

Ohjaa liiton toimintaa useamman vuoden ajan. Strategian pohjalta tehdään esimerkiksi vuosittaiset toimintasuunnitelmat.

Missio, visio ja arvot

Missio

Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria ja hyvinvointia.

Visio

Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Arvot

Innostavuus kuvaa asennetta ja ilmapiiriä, jonka hengessä opiskelijaliikuntaa edistetään. Innostamalla ja innostumalla madalletaan liikunnan kynnystä.

Rohkeus on uskallusta vaikuttaa, ottaa kantaa ja epäonnistua. Liitto uskaltaa kokeilla uusia avauksia ja toimintatapoja.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ohjaavat edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäisemään syrjintää liikunnassa ja tekemään työtä yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien eteen kaikissa korkeakouluissa.

Liikunnan monimuotoisuus kattaa moniarvoisen suhtautumisen liikkumiseen, jossa kaikki syyt ja tavat liikkua ovat hyviä. Liikunta kattaa kaiken liikkeen arjen aktiivisuudesta kilpaurheiluun.

Yhteisöllisyys kuvaa liikuntaa yksinäisyyttä ennaltaehkäisevänä voimavarana ja liiton tapaa edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria yhdessä liikunta- ja opiskelijakentän eri toimijoiden kanssa. Yhteisöllisyys tarkoittaa myös, että kansainväliset opiskelijat ovat osa suomalaista opiskelijayhteisöä ja suomalaiset opiskelijat ovat osa kansainvälistä opiskelijayhteisöä.

Strategiset tavoitteet vision ja mission toteuttamiseksi

Opiskelijaliikunnan olosuhteet kunnossa

1. Kaikki korkeakoulut toteuttavat korkeakoululiikunnan suositukset.

  • Korkeakoululiikunnan suositusten A-H toteutuminen
  • Korkeakoululiikunnan syy-seuraussuhteiden tunteminen

2. Korkeakouluissa panostetaan liikunnan aloittamisen tukitoimiin ja yhä useampi opiskelija aloittaa säännöllisen liikunnan korkeakouluopintojen aikana.

  • Korkeakoululiikunnan suosituksen G (aktivointi) toteutuminen
  • Korkeakouluopiskelijoiden osuus, joka kokee liikunnan aloittamisen oppilaitoksen liikuntapalveluiden kautta helpoksi
  • Liikunnan opintojen aikana aloittavien opiskelijoiden määrä

3. Kaikkien korkeakoululiikuntapalvelujen käyttäjäosuus on vähintään korkeakoululiikunnan suositusten hyvän liikuntaohjelman mukainen (30–50 %) ja jokainen opiskelija kokee voivansa liikkua niiden piirissä.

  • Opiskelijoiden kokemus korkeakoululiikunnan palveluiden helposta lähestyttävyydestä ja yhdenvertaisuudesta
  • Korkeakoululiikunnan suosituksen H (liikuntapalveluiden käyttö) toteutuminen

4. Liikkuva koulu -ohjelma laajenee korkea-asteelle. Opiskelijoiden päivittäinen istuminen vähenee ja korkeakouluissa kannustetaan arkiaktiivisuuteen.

  • Liikkuvien korkeakoulujen määrä
  • Opiskelijoiden päivittäisen istumisen määrä
  • Aktiivisten työskentelytilojen määrä korkeakouluissa

5. Korkeakoululiikunnan asema vahvistuu korkeakouluissa ja kuntien sekä valtion hallinnossa.

  • Niiden korkeakoulujen määrä, joiden organisaatiossa on paikka liikuntapalveluille
  • Liikuntamaininnat kuntastrategioissa ja jäsenarviot kuntiensa tilanteista
  • OLL:n arvio korkeakoululiikunnan aseman edistymisestä valtionhallinnon tasolla

6. Liikunta on olennainen osa jokaisen korkeakoulun opiskelijakulttuuria, mikä näkyy opiskelija- ja ylioppilaskuntien toiminnassa.

  • Opiskelija- ja ylioppilaskuntien pitkän tähtäimen suunnitelmat opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämiseksi
  • Opiskelija- ja ylioppilaskuntien aktiivisuus OLL:n toiminnassa

7. Opiskelijaurheilijoiden on mahdollista sovittaa joustavasti yhteen opinnot ja urheilu-ura.

  • Opiskelijaurheilijoiden kokemukset opintojen ja urheilu-uran yhteensovittamisesta

Opiskelijaliikuntatapahtumien ja kansainvälisen toiminnan tavoitteet

8. OSM-kisat ovat valtakunnallisesti suosittuja matalan kynnyksen liikuntatapahtumia, jotka edistävät opiskelijoiden tervehenkistä kilpailukulttuuria ja tarjoavat elämyksiä kaiken tasoisille liikkujille.

  • Osallistujamäärät ja -jakaumat (sukupuoli, rento-/kilpasarja)
  • Lajimäärät ja kilpailujen sijainnit
  • Kilpailuista saatu palaute
  • Viestinnän mittarit

9. Korkeakouluopiskelevat tuntevat SELL-, OEM- ja EUSA Games -kilpailut ja osallistuvat näihin aktiivisesti. SELL-kilpailut pysyvät tasorajattomina matalan osallistumiskynnyksen opiskelijaliikuntatapahtumina. Suomessa järjestettäessä nämä kilpailut ovat näkyvä ja arvostettu osa suomalaista opiskelijaliikuntakulttuuria.

  • Osallistujamäärät ja sukupuolijakaumat
  • Katsojamäärät
  • Kilpailuista saatu palaute
  • Yleinen asenne tapahtumia kohtaan
  • Viestinnän mittarit

10. Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu kansainvälisen opiskelijaurheiluliitto FISUn ja Euroopan opiskelijaurheiluliitto EUSAn toiminnassa sekä näiden alaisissa liikuntatapahtumissa. Matalan kynnyksen liikunta nähdään FISUssa ja EUSAssa tärkeänä osana korkeakoulujen liikuntapalveluita.

  • FISUn ja EUSAn hallitusten ja eri komiteoiden sukupuolijakauma
  • Osallistujien sukupuolijakauma FISUn ja EUSAn alaisissa liikuntatapahtumissa
  • FISUn ja EUSAn konkreettiset toimenpiteet sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi
  • Korkeakoululiikunnan kansainvälisten suositusten olemassaolo

OLL:n toiminnan kehittäminen

11. OLL on asiantunteva kouluttaja, joka järjestää laadukkaita koulutustapahtumia. Osallistujat saavat koulutuksista työkaluja omaan liikuntakulttuurin edistämistyöhönsä.

  • Koulutus-/verkostotapahtumiin osallistuneiden korkeakoulujen ja liikuntavastaavien määrä
  • Koulutuksista saatu palaute
  • Koulutusten sisällön arviointi strategiaan peilaten

12. OLL on opiskelijaliikunnan asiantuntija ja edunvalvoja.

  • Liiton osaamiskartoitukset
  • Tunnettavuus sidosryhmien keskuudessa
  • Edunvalvonnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä arvio niistä käydyistä keskusteluista

13. OLL:n omarahoitusosuus on vähintään 30 prosenttia.

  • Omarahoitusosuus

14. Kaikki ylioppilas- ja opiskelijakunnat ovat OLL:n varsinaisia jäseniä ja kaikki korkeakoululiikuntapalvelut ovat OLL:n yhteistoimintajäseniä.

  • Jäsenjärjestöjen ja yhteistoimintajäsenten määrä