Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2021-2023

Yleistä

Tämä keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma (KTS) määrittää Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) talouden linjat vuosille 2021–2023. Dokumentin tarkoituksena on helpottaa tulevien vuosien talouden suunnittelua ja antaa jäsenistölle mahdollisuus vaikuttaa liiton talouteen keskipitkällä aikavälillä. Samalla voidaan varautua liiton talouteen kohdistuviin riskeihin.

Tulojen kehitys

OLL:n tulopohja koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahapelitoiminnan tuotoista jaettavasta liikuntajärjestöjen toiminta-avustuksesta, OKM:n liikunnallisen elämäntavan edistämisen hankkeiden hankerahoituksesta ja OLL:n omarahoitusosuudesta. Omarahoitusosuus koostuu jäsenmaksuista, sijoitustoiminnan tuotoista, yritysyhteistyöstä sekä OLL:n sektoreiden omista tuotoista, jotka suurimmaksi osaksi ovat osallistumismaksuja sektoreiden järjestämiin koulutuksiin ja muihin tapahtumiin.

Yleisavustus

Rahapelitoiminnan tuotot jakautuvat eduskunnan säätämän jakosuhdelain mukaisesti taiteelle (38,5 %), liikunnalle (25 %), tieteelle (17,5 %), nuorisotyölle (9 %) sekä ministeriön vapaaseen harkintaan jäävään osuuteen (10 %). Rahapelitoiminnan tuottojen jakosuhdelakia ei vuoden 2020 tietojen perusteella olla muuttamassa, mutta OKM on uudistamassa liikuntajärjestöjen toiminta-avustusten jakamisperusteita, eikä uudistuksen vaikutusta OLL:n toiminta-avustukseen vielä tiedetä.

Valtionapu perustuu järjestön toiminnan laatuun ja laajuuteen omassa kohderyhmässään. Tämän hetken tilanne (elokuu 2020) on, että OLL täyttää uudistuksen mukaiset kriteerit toiminnalle kaikilla mitattavilla osa-alueilla. Lisäksi OLL:n toiminta täyttää kaikki vastuullisuuden kriteerit.

OLL:n avustus on pysynyt hyvin samana viimeisten vuosien aikana (ks. kuva 1). Vuodesta 2017 alkaen OLL:n yleisavustus on ollut 320 000 €. Vuonna 2016 yleisavustus oli 300 000 €.

Tulevan kolmen vuoden aikana yleisavustukseen on odotettavissa muutoksia rahapelitoiminnan tuottojen laskiessa. Vuoden alussa ennen COVID-19-epidemiaa arvioitiin, että rahapelitoiminnan tuotot laskevat 5‒20 % seuraavien vuosien aikana.

Tämä voi tarkoittaa suoraan 5‒20 % laskua OLL:n yleisavustukseen tulevien vuosien aikana. Valtion budjettiriihessä syyskuussa 2020 päätettiin kompensoida rahapelituottojen alenema järjestöille täysimääräisesti vuonna 2021 ja osittain vuonna 2022.

Hankerahoitus

Tällä hetkellä liiton vakinaisista työntekijöistä yksi työskentelee puhtaasti hankerahoituksen turvin. Liiton tulee siis jatkossakin löytää erillisrahoituksella olevia hankkeita, jotta liiton toiminta saadaan pysymään nykyisellä tasolla. Hankerahoituksen varassa toimiminen ei ole pitkällä aikavälillä järkevää eikä turvattua, joten on tärkeää, että liitto saa vakautettua talouttaan, jotta jatkossa hankerahoituksella työskentelee ainoastaan hanketyöntekijöitä.

Vuodesta toiseen samanlaisena jatkuvaa perustoimintaa ei kannata rahoittaa hankeavustuksella. Pysyvää perustoimintaa tulisi rahoittaa esimerkiksi yleisavustuksen ja jäsenmaksujen avulla. Hankeavustuksella voidaan saada tarkemmin määriteltyyn kohteeseen projektiluontoista rahoitusta. Hankkeet ovat lähtökohtaisesti maksimissaan kolmen vuoden pituisia, joten niiden avulla toimintaa voidaan laajentaa lyhyellä aikavälillä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmaissut, että yhdellä liikuntajärjestöllä voi olla käynnissä ainoastaan yksi liikunnallisen elämäntavan edistämisen hanke kerrallaan. Tähän taloussuunnitelmaan on arvioitu, että vuosina 2021–2023 liitolla on käynnissä yksi OKM:n myöntämä hanke vuodessa. Työntekijöiden työmäärä on tällä hetkellä niin suuri, että muut uudet hankkeet vaatisivat uusien työntekijöiden palkkaamista.

OLL:n saama hankerahoitus on vaihdellut paljon viime vuosien aikana, ja hankerahoituksen määrää on vaikea ennustaa tuleville vuosille. Samoin kuin yleisavustus, myös hankeavustus jaetaan OKM:n kautta rahapelitoiminnan tuotoista. Myös hankeavustuksiin on odotettavissa laskua seuraavien vuosien aikana.

Kuvassa 2 on kuvattuna OLL:lle myönnetyt Liikunnallisen elämäntavan edistämisen hankeavustukset vuosina 2016–2020: 39 000 € vuonna 2016, 40 000 € vuonna 2018, 30 000 € vuonna 2018, 15 000 € vuonna 2019 ja 65 000 € vuonna 2020.

Jäsenmäärä

OLL:n jäseniä ovat neljätoista opiskelijakuntaa, yksitoista ylioppilaskuntaa, Kadettitoverikunta ja Suomen Urheiluopiston oppilaskunta, Tahkon Talli. Liiton jäsenmäärä on 152 000 opiskelijaa. Varsinaisten jäsenten lisäksi OLL:lla on yhteistoimintajäseninä neljä korkeakoulujen liikuntatoimea.

Vuosien 2015–2020 aikana OLL:n jäsenmäärä on pudonnut Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n ja Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOKin erottua OLL:sta (SYL vuonna 2015, SAMOK vuonna 2018). Erojen astuttua voimaan OLL:n jäseniksi on liittynyt 79 % ylioppilaskunnista ja 58 % opiskelijakunnista.

Jäsenmäärän ennustaminen tuleville vuosille on erittäin hankalaa, sillä jäsenmäärän kehitys vaihtelee etenkin opiskelijakunnissa. Kuvassa 3 on kuvattuna OLL:n jäsenmäärän ja jäsenmaksujen kehitys vuosien 2016–2020 aikana. Vuonna 2016 OLL:n jäsenmäärä oli 177 000 ja jäsenmaksukertymä 91 898 €, vuonna 2017 jäsenmäärä oli 180 000 ja jäsenmaksukertymä 94 872 €. Vuonna 2018 jäsenmäärä oli 182 000 ja jäsenmaksukertymä 91 676 €, vuonna 2019 jäsenmäärä oli 159 000 ja jäsenmaksukertymä 82 802 €. Vuonna 2020 jäsenmäärä oli 152 000 ja jäsenmaksukertymä 94 000 €.

Varsinaisten jäsenten jäsenmaksu on tällä hetkellä 0,60 €/jäsenyhdistyksen jäsen vuodessa. Minimijäsenmaksu on 200 €. Yhteistoimintajäsenmaksu on 500 €.

Jäsenmaksua korotettiin 0,10 € vuodelle 2020. Ennen tätä korotusta jäsenmaksu oli 0,50 €/jäsenyhdistyksen jäsen vuodessa vuosina 2016–2019. Vuodelle 2016 jäsenmaksua korotettiin 0,10 €.

Muut

OLL:n sijoitukset (40 000 €) ovat sijoitettuna matalariskiseen rahastoon, eikä sijoituksista voida tällä hetkellä odottaa suuria vuotuisia tuottoja. Tulevaisuudessa sijoituspääomaa voidaan kasvattaa vuosittain pienissä määrin.

Yritysyhteistyön osalta todennäköisimmät mahdollisuudet tuottojen kasvattamiseen ovat OLL:n tuottamien palveluiden tuotteistaminen ja myyminen (esimerkiksi liikuntatuutorointi) yritysmaailmaan tai opiskelijoiden SM-kisojen (OSM) valtakunnallisen yhteistyökumppanin saaminen.

Työntekijöiden nykyisestä työmäärästä johtuen edellä mainittuja toimenpiteitä on vaikeaa toteuttaa ilman, että osaa nykyisestä toiminnasta karsitaan tai uutta työvoimaa palkataan lisärahoituksen turvin. Valtakunnallisen OSM-kisasponsorin saaminen on yritysyhteistyön saralla todennäköisin vaihtoehto, mutta sen vaikutusta liiton talouteen on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida.

Kulujen kehitys

OLL:n kulut koostuvat pääasiassa henkilöstökuluista ja muista toiminnan kuluista.

Henkilöstökulut

OLL:lla on tällä hetkellä viisi kokoaikaista työntekijää: pääsihteeri, korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija, korkeakoululiikunnan asiantuntija, viestintäasiantuntija sekä koulutus- ja tapahtumakoordinaattori.

Liitossa noudatetaan urheilujärjestöjä koskevaa työehtosopimusta (TES), jonka mukaan palkat ovat aikaisempina vuosina nousseet noin 1–2,5 % vuodessa. Liiton työntekijöillä on käytössä TES:n mukainen palkkausjärjestelmä, joka koostuu peruspalkasta, kokemus-, taito- ja vastuuosioista.

Vuonna 2020 liiton työntekijöiden palkat on jäädytetty TES-korotuksia lukuunottamatta talouden tasapainottamiseksi. Vuonna 2019 liiton kaikki työntekijät lomautettiin kuukaudeksi talouden tasapainottamiseksi. On oletettavaa, että tulevaisuudessa henkilöstökulut kasvavat yleiskorotusten vuoksi noin 2 %:n vuosivauhtia.

Kuvassa 4 näkyy liiton henkilöstökulut vuosina 2016–2020. Nousua on tapahtunut tasaisesti lukuun ottamatta vuotta 2019, jolloin liiton työntekijät ja työvaliokunta olivat lomautettuina yhden kuukauden ajan. Henkilöstökulut olivat 210 146 € vuonna 2016, 235 875 € vuonna 2017, 253 609 € vuonna 2018, 242 134 € vuonna 2019 ja 274 500 € vuonna 2020. Vuosien 2016–2019 luvut ovat tilinpäätöksistä ja vuoden 2020 luvut perustuvat hallituksen hyväksymään reaalitalousarvioon.

Henkilöstö on liiton suurin kuluerä, ja henkilöstökulujen osuus kaikista kuluista on noin puolet. Kuvassa 5 näkyy henkilöstökulut suhteessa muihin kuluihin. Yksi lisähenkilötyövuosi kasvattaa myös toiminnan muita kuluja vajaalla 10 000 €:lla. Kuvassa 5 on yhdistettynä kuvien 4 ja 6 luvut.

Toiminnan muut kulut

Toiminnan kulujen kehitykseen vaikuttavat hyvin paljon jäsenyhteisöjen asettamat tavoitteet liiton toiminnalle sekä erillisrahoituksella olevien hankkeiden luonne. Tämä kulukehityksen arvio perustuu nykytoiminnan jatkamiseen liikuntapolitiikan, koulutusten ja jäsenpalvelujen, liikuntatapahtumien, viestinnän, järjestötoiminnan ja hallinnon alueilla.

Vuonna 2019 toiminnan kuluja leikattiin huomattavasti liiton talouden tasapainottamiseksi. Kulujen leikkauksessa näkyy etenkin liikunnallisen elämäntavan edistämisen hanke, jonka toimintaa supistettiin suhteessa saatuun avustukseen. Vuodelle 2020 haettiin ja saatiin huomattavasti suurempi hankeavustus kuin vuodelle 2019, mikä näkyy kulujen kasvuna.

Kuvassa 6 näkyy liiton toiminnan kulujen kehitys vuosina 2016–2020. Toiminnan kulut olivat 206 756 € vuonna 2016, 236 491 € vuonna 2017, 272 565 € vuonna 2018, 214 244 € vuonna 2019 ja 240 050 € vuonna 2020. Vuosien 2016–2019 luvut ovat tilinpäätöksistä ja vuoden 2020 perustuu hallituksen hyväksymään reaalitalousarvioon.

OLL:n talouteen liittyviä riskejä

Liiton talouden suurin riski seuraavien vuosien aikana on OKM:n jakamien avustusten lasku. Ennustettu 5‒20 % lasku yleisavustuksessa tarkoittaa 16 000‒64 000 euroa. COVID-19-epidemia voi pahimmassa tapauksessa laskea avustuksia entisestään. Vuodelle 2021 rahapelitoiminnan tuottojen alenema kompensoidaan järjestöille täysimääräisesti ja vuodelle 2022 osittain.

Rahapelituottojen lasku ja avustusjärjestelmän uudistus tekee mahdottomaksi ennustaa OLL:n avustusten tasoa seuraavien kolmen vuoden aikana.

Avustukset myönnetään vuosittain ja päätökset tulevat yleensä helmi-maaliskuussa, toimintavuoden ollessa jo käynnissä.

Muutokset jäsenmäärissä ovat mahdollisia etenkin opiskelijakunnissa. Mahdollista jäsenmäärän laskua kompensoi noin 10 000 aloituspaikan lisääminen korkeakouluissa vuosina 2020-2022.

Muita riskejä ovat Lapinrinne 2:n kiinteistöstä aiheutuvat mahdolliset yllättävät menot sekä riippuvuus ja muutokset hankerahoituksessa.

OLL:n talous tulevina vuosina

Seuraavissa taulukoissa on ennustettu OLL:n kuluja ja menoja seuraavalle kolmelle vuodelle. Vaikka OLL:n talouden peruspilarit (yleisavustus, hanke ja jäsenmäärä) pysyvät nykyisen kaltaisina, tasapainottavia toimia tarvitaan seuraavien vuosien aikana. Taulukossa 1 esitellään OLL:n talouden kulurakenne, mikäli suuria muutoksia ei tule.

	Reaalitalousarvio 2020	Talousarvio 2021	Talousarvio 2022	Talousarvio 2023
Tulot
Yleisavustus	320 000,00	320 000,00	320 000,00	320 000,00
Hankeavustus	65 000,00	50 000,00	50 000,00	50 000,00
Jäsenmaksutulot	94 000,00	94 000,00	94 000,00	94 000,00
Osallistumismaksut	34 900,00	32 500,00	32 500,00	32 500,00
Tulot yhteensä	513 900,00	496 500,00	496 500,00	496 500,00
Kulut
Henkilöstökulut	−274 500,00	−282 735,00	−291 217,05	−299 953,56
Toiminnan kulut	−240 050,00	−227 850,00	−229 550,00	−229 550,00
Kulut yhteensä	−514 550,00	−510 585,00	−520 767,05	−529 503,56
Tulos	−650,00	−14 085,00	−24 267,05	−33 003,56

Taulukko 1: Taloussuunnitelma kun tulot pysyvät nykyisellään.

Taulukossa 2 on esiteltynä OLL:n talouden kulurakenne, mikäli yleisavustus putoaa 5 % vuosittain vuodesta 2022 alkaen.

	Reaalitalousarvio 2020	Talousarvio 2021	Talousarvio 2022	Talousarvio 2023
Tulot
Yleisavustus	320 000,00	320 000,00	304 000,00	288 800,00
Hankeavustus	65 000,00	50 000,00	50 000,00	50 000,00
Jäsenmaksutulot	94 000,00	94 000,00	94 000,00	94 000,00
Osallistumismaksut	34 900,00	32 500,00	32 500,00	32 500,00
Tulot yhteensä	513 900,00	496 500,00	480 500,00	465 300,00
Kulut
Henkilöstökulut	−274 500,00	−282 735,00	−291 217,05	−299 953,56
Toiminnan kulut	−240 050,00	−227 850,00	−229 550,00	−229 550,00
Kulut yhteensä	−514 550,00	−510 585,00	−520 767,05	−529 503,56
Tulos	−650,00	−14 085,00	−40 267,05	−64 203,56

Taulukko 2: Taloussuunnitelma kun yleisavustus tippuu 5 % vuosittain.

OLL:n talouden tasapainottaminen

Esitettävät toimenpiteet

Menojen leikkaaminen

Vuoden 2018 talousongelmien jälkeen liiton menoista on leikattu niin paljon, ettei tilanne ole pitkällä aikavälillä kestävä. Vuonna 2019 liiton kulurakennetta kevennettiin vähentämällä esimerkiksi matkustamista, toimistohuoneiden määrää ja toimiston kokouskuluja. Koska henkilöstökulut ovat liiton suurin kuluerä, on niistä leikkaaminen järkevin keino tasapainottaa liiton taloutta tässä tilanteessa.

Jos henkilötyövuosien määrää joudutaan supistamaan, on tärkeää ensin lopettaa tai supistaa jostakin toiminnan osa-alueesta, jotta liiton toiminta olisi pitkällä aikavälillä kestävää. Strategian mukaisesti liiton toiminnassa tulee jatkossa keskittyä tukemaan paikallisia toimijoita liikunnallisen elämäntavan edistämisessä, kansalliseen ja kansainväliseen edunvalvontaan, viestinnän kehittämiseen, jäsenyhteisöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja liiton toiminnan vakauttamiseen. Työntekijöiden työnkuvia muokataan tarpeen mukaan.

Liiton perustehtävän eli opiskelijoiden hyvinvoinnin ja liikuntakulttuurin edistämisen ulkopuolisista asioista tulee supistaa ensimmäisenä. Poisvalintojen taustalla on hyödynnettävä toiminnan vaikuttavuusarviointia ja vaikutusketjua (Sitra, 2018), jolloin resursseja kohdistetaan mahdollisimman suuren kokonaisvaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

Seuraavassa taulukossa on esimerkkinä mahdollinen supistamisen tarve henkilötyövuosista rahoituksen pysyessä ennallaan/pienentyessä seuraavien kolmen vuoden aikana.

Rahoituksen supistuminen vuoden 2020 tasoon nähden, kun kulut pysyvät ennallaan	Mahdollinen supistamisen tarve
Rahoitus pysyy ennallaan	Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman aikana tarvetta vähentää 0,5 henkilötyövuotta
-5 %	0,5 henkilötyövuotta
-10 %	yksi henkilötyövuosi
-20 %	1,5 henkilötyövuotta
-30 %	2-2,5 henkilötyövuotta

Ensisijaisesti kaikilta työntekijöiltä tiedustellaan halukkuutta osa-aikaiseen työaikaan. Hankerahoituksen varassa työskentelevien työsuhde muutetaan määräaikaiseksi ja työsuhde sidotaan hankkeen pituuteen. Lyhyellä aikavälillä menoja voidaan supistaa lomautuksella. Viimeisenä vaihtoehtona käytetään rahastosäästöjä.

Tulojen hankkiminen

Pitkällä tähtäimellä tulojen kasvattaminen on tärkeää, jotta toiminnan laatua voidaan pitää yllä. Strategiakauden aikana tuloja voidaan lisätä seuraavien keinojen avulla:

• EU-hanketukien hakeminen
• Muiden avustusten hakeminen (esim. sosiaali- ja terveysministeriö)
• Osallistumismaksujen korotus (liittokokous, sektoritapaamiset, Opiskelijoiden SM-kisat)
• Yritysyhteistyö
• Jäsenmaksun korottaminen 0,2 € (0,6 € → 0,8 €)