[Blogi] Uudenvuodenlupaukset menivät uusiksi: liikuntaharrastukset siirtyvät mutta tipaton katkeaa päiväkaljalla

Muutokset koronarajoitusten painotuksissa kertovat yhteiskunnan arvoista. Liikuntapaikat on yhä helpointa vain sulkea, vaikka kaikki tietävät liikunnan merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille, kirjoittaa OLL:n viestintäasiantuntija Niko Peltokangas.

Uusimman koronamuunnoksen aiheuttamat rajoitukset iskivät jälleen liikuntapaikkoihinkin. Myös korkeakoululiikunnan palvelut ja muut opiskelijoiden käyttämät liikuntapaikat on suljettu monilla paikkakunnilla.

Rajoitusten tasapainoa on pohdittu monta kertaa nyt jo kolmannelle vuodelle jatkuneen pandemian aikana. Liikunta- ja kulttuuritilojen kategorinen sulkeminen on käynyt sormia napauttamalla, mutta baarien aukioloa on rajoitettu paljon väljemmillä periaatteilla. Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori kritisoi asetelmaa vuodenvaihteen alla kansan oikeustajun vastaiseksi.

Liikunta-alan on syytä pohtia, miksi se ei ole onnistunut kirimään arvopuntarissa korkeammalle.

Pientä kehitystä rajoituksissa on pandemian ja rokotusten edetessä tapahtunut. Uusimpien rajoitusten myötä esimerkiksi kirjastot ja museot voivat olla auki ja lasten liikuntaharrastukset jatkuvat. Muutokset painotuksissa ovat julkisuudessa käydyn arvokeskustelun tuloksia. Lapset ja kulttuuri on syystä nostettu keskustelun kärkeen. Liikunta-alan on syytä pohtia, miksi se ei ole onnistunut painamaan arvopuntarissa enemmän.

Opiskelijoiden elämään koronakriisi on vaikuttanut dramaattisesti. Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointitutkimuksen mukaan joka kolmas opiskelija kärsii ahdistus- ja masennusoireista. Liikuntaa harrastavilla oireita on vähemmän kuin niillä, jotka eivät liiku säännöllisesti. Opiskelijoiden ja muun aikuisväestön liikuntaharrastukset eivät ole kuitenkaan nousseet arvoasteikossa niin korkealle, että ne haluttaisiin pitää pyörimässä yksityiskohtaisempien rajoitusten avulla.

Rajoitukset panivat perinteiset uudenvuodenlupaukset uusiksi. Niitä ei pääse lunastamaan suljettuihin liikuntapaikkoihin. Säästyneen ajan voi kuitenkin käyttää tipattoman tammikuun katkaisemiseen päiväkaljalla.

Vaarana onkin, että kehnosti hoidettu mielenterveyskriisi johtaa hyvinvointierojen kasvamiseen.

Koronakriisi ei tietenkään ratkea elinkeinojen ja harrastusten vastakkainasettelulla, vaan sen avulla tehdään näkyväksi yhteiskunnan arvoja. Kaikki tietävät liikkumisen merkityksen kansanterveydelle ja yksilön hyvinvoinnille, mutta kriisin syvetessä liikuntamahdollisuudet on yhä helpointa vain sulkea – paradoksaalisesti terveyden ja hyvinvoinnin nimissä.

Ulkoliikunnan merkitys on korostunut koronakriisissä. Moni on löytänyt viime vuosina rakennetut ulkokuntosalit ja muut liikuntapaikat. Ja vaikka pandemia on pahentanut opiskelijoiden mielenterveysongelmia, samaan aikaan entistä useampi on liikkunut terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Vaarana onkin, että kehnosti hoidettu mielenterveyskriisi johtaa hyvinvointierojen kasvamiseen. Pelkillä liikuntapanostuksilla ongelma ei ratkea.

Toivottavasti rajoitukset tehoavat viruksen leviämiseen ja liikuntapaikkojen sulut jäävät lyhyiksi. Pitkäaikaisempi toive on, että liikunnan arvostus nousee esimerkiksi jonnekin kirjastojen tietämille. Ja toivottavasti liikuntaa ja kaljanjuontia ei tarvitse jatkossa vertailla toisiinsa, vaan pandemiarajoitukset sopivat useampien oikeustajuun.

Niko Peltokangas

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Liisa Reinola: Korkeakouluopiskelijat ‒ helposti unohdettu käyttäjäryhmä

    Julkaistu:

    Usein puhutaan lasten ja nuorten liikunnasta ja heidän tasa-arvoisista harrastusmahdollisuuksistaan. Kuinka tietyt lajit ovat kalliita harrastaa, mutta kuinka liikunta on tärkeää kehityksen, sosiaalisten suhteiden ja jopa terveyden kannalta. Kun heidän asiansa on saatu jotenkin kuntoon, hypätään useampi kymmenen vuotta eteenpäin ja keskustellaan vanhusten liikuntamahdollisuuksista. Liikunta näytteleekin todella suurta osaa heidän terveytensä ja toimintakykynsä tukemisessa. Heille täytyy siis tarjota mahdollisuus turvalliseen kuntosaliharjoitteluun, lähellä olevat lenkkipolut ja kaupungin liikuntapalveluiden ohjatut eläkeläisryhmät.

    Lue lisää artikkelista: Liisa Reinola: Korkeakouluopiskelijat ‒ helposti unohdettu käyttäjäryhmä

  • Opiskelija, aluevaalit koskettavat myös sinua!

    Julkaistu:

    Historialliset aluevaalit käydään ensimmäistä kertaa tammikuussa 2022. Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL), Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry muistuttavat aluevaalien merkityksestä korkeakouluopiskelijalle.

    Lue lisää artikkelista: Opiskelija, aluevaalit koskettavat myös sinua!

  • COVID-19 pandemian vaikutukset korkeakoululiikuntaan

    Julkaistu:

    Valtion liikuntaneuvosto (VLN) teetti kevään lopulla selvityksen liikunta-alan tilanteesta. Selvityksestä unohtuivat kokonaan korkeakoulujen liikuntapalvelut. Opiskelijoiden liikuntaliitto laati VLN:n kyselylomakkeiden pohjalta oman kohdennetun kyselyn korkeakoululiikuntatoimijoille.

    Lue lisää artikkelista: COVID-19 pandemian vaikutukset korkeakoululiikuntaan