Pyöräilystä mahdollisuus jokaiselle

Julkaistu: Kategoria: Blogi Asiasanat:

Kuntavaaliblogissa vuorossa on Helsingin SDP:n ehdokas Hanna Kivimäki.

Tsygäillen elämä on kepeämpää ja kuka ei pitäisi pienestä tuulenvireestä työmatkalla? Korona-aikana työmatkapyöräilyn katoaminen elämästä on lisännyt aamujen hitautta, mutta pian alkava kaupunkipyöräkausi elvyttänee pyörämatkat lähiluontoon ja -metsiin. Kunnalla on monenlaisia keinoja tukea kuntalaisten hyvinvointia ja ulkoilumahdollisuuksia: saavutettavilla liikuntapalveluilla, turvallisilla ja hyvin valaistuilla kuntopoluilla ja huolletuilla uimarannoilla.

Yksi helpoimmista keinoista, joilla kuntalaisten liikkumista voidaan edistää, on pyöräilyn helpottaminen. Kaupunkipyörien laaja verkko, laadukkaat pyöräilyreitit, mahdollisuus ympärivuotiseen pyöräilyyn ja pyöräilyturvallisuuden varmistaminen ovat tekoja, jotka kunta voi konkreettisesti tehdä kuntalaisten liikkumismahdollisuuksien edistämiseksi.

Kaupunkipyöräsesonki on viime vuosina keskittynyt kesäkauteen, mutta tavoitteeksi tulisi asettaa kaupunkipyörien ympärivuotisuus. Tämä tarkoittaa muutoksia aurausprioriteetteihin ja katujen lämmitykseen. Suomessa liukastumistapaturmista niin kävellen kuin pyöräillen aiheutuneet kustannukset ovat viisinkertaiset verrattuna katujen kunnossapidon kustannuksiin. Priorisoimalla kevyen liikenteen väylien auraamista helpotetaan ihmisten elämää ja tehdään heille kulkemisesta turvallisempaa.

Amerikkalainen tubettaja Casey Neistat teki vuosia sitten suositun videon pyöräilyesteistä New Yorkissa ja sama ongelma toistuu myös Helsingissä. Helsingin kaupungin vuoden 2020 pyöräilybarometrin mukaan pyörää vähintään viikottain käyttävistä yli puolet on tyytymättömiä työmaiden aiheuttamiin poikkeusjärjestelyihin. Kaupungin kehittämisessä rakentaminen ja tietyöt ovat pakollinen paha, mutta katukuvamuutosten syntyessä pitäisi olla ilmiselvää, että kevyen liikenteen väylien sijoittelu tehdään huolella. Kynnys pyöräilemiseen kasvaa mitä lähemmäs kaupunkikeskustoja pyöräilijät polkevat. Helsingin keskustan sekavat pyörätiet, kävelijöiden seassa puikkelehtiminen ja autojen välttely nostaa väistämättäkin hien otsalle.

Keino, jolla pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikkumismahdollisuuksia voidaan entistään helpottaa on kävelykeskustojen painottaminen kaupunkisuunnittelussa. Helsingin kävelykeskustan osalta keskustelut ovat vasta käynnissä, mutta näen kävelykeskustan vahvana vetovoimatekijänä sekä turvallisuutta lisäävänä muutoksena. Liikkumisen helpottamisella ei ainoastaan ole terveydellisiä vaikutuksia vaan kevyen liikenteen liikkumisen helpottaminen tukee siirtymää hiilineutraaliin hyvinvointivaltioon.

Valtioneuvoston laatimassa Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa tavoitellaan pyöräily- ja kävelymatkojen määrän kasvua 30% vuoteen 2030 mennessä. Tämä on tarpeellinen tavoite, sillä kansalaisten hyötyliikunnan lisääminen tuo selkeitä kansanterveydellisiä etuja. Jotta tavoite saavutetaan, tulee kuntien panostaa pyöräilyn edellytyksiin aiemmin mainitun tavoin.

Hanna Kivimäki

Kirjoittaja on helsinkiläinen SDP:n kuntavaaliehdokas ja kulttuurituotannon opiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Hannalle tärkeitä teemoja kuntapolitiikassa ovat turvallisuus, yhdenvertaisuus ja mielenterveys.

Sinua voisi kiinnostaa myös