Aluevaalit: Hyvinvointialueilla tarvitaan tavoitteita ja suunnitelmia, jotta liikunnan edellytykset paranevat

Hyvinvointialueiden toimintaa ohjaavat niiden strategia ja hyvinvointisuunnitelma. Strategiassa on suunnitelmia esimerkiksi seuraavalle kymmenelle vuodelle, kun taas hyvinvointisuunnitelma on lyhyemmän aikavälin suunnitelma. Se voi sisältyä myös hyvinvointikertomukseen. Suunnitelma vaaditaan jokaiselta hyvinvointialueelta, jotta niiden toiminta ollaan suunniteltu tavoitteellisesti tulevaisuudessakin. On tärkeää, että kumpaankin asiakirjaan sisältyy myös kirjauksia liikunnasta.

Osa hyvinvointialueen rahoituksesta on sidoksissa kansalaisten hyvinvointiin ja liikuntaan. Liikunta on ennaltaehkäisevänä tekijä mukana prosessi- ja tulosindikaattoreissa, jotka vaikuttavat alueen valtion rahoituksen perustana olevaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimeen eli HYTE-kertoimeen. Kunnan HYTE-kertoimeen vaikuttaa puolestaan 5 liikuntaindikaattoria. Indikaattoreiden tulokset tulee raportoida kerran valtuustokaudessa osana hyvinvointikertomusta.

Liikuntaa mitataan siis monin tavoin hyvinvointialueiden ja kuntien toiminnassa. Miksi sitä ei siis kirjattaisi myös hyvinvointialueiden strategiaan ja hyvinvointisuunnitelmiin?

Liikuntaan kannattaa panostaa jo hyvinvointialueen rahoituksen vuoksi, mutta syitä on muitakin. Liikunta tukee kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointia eri elämän vaiheissa, ja sillä vaikutetaan positiivisesti niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin. Tämän vuoksi liikunnan edistämistä ei voi jättää kokonaan kuntien vastuulle, vaan toimivien palveluketjujen takaamiseksi sekä kunnan että hyvinvointialueen tulee panostaa liikuntaan.

Liikunta tulee muistaa hyvinvointialueilla ennaltaehkäisevänä ja kuntouttavana tekijänä. Alla on muutama esimerkin liikunnan liittämisestä osaksi alueen strategiaa ja hyvinvointisuunnitelmaa.

Hyviä kirjauksia ovat esimerkiksi:

• Hyvinvointialue X tunnetaan vahvana hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden edistämisen osaajana.
• Työikäisten hyvinvointia tukevaa toimintaa ja palveluita vahvistetaan liikkumisen ja fyysisen kunnon edistämiseksi.
• Kestävät liikkumismuodot lisääntyvät asumiskeskittymissä Y prosenttia.
• Kaikki voivat käyttää lähiympäristön virkistysmahdollisuuksia sosioekonomisesta taustasta riippumatta.

Essi Lumme