Ninni Kuparinen: Liikkuva korkeakoulu - Avain passiivisuuden lukkoon?

Ninni Kuparinen on Opiskelijakunta KOE hallituksen jäsen ja Lappeenrannan kampuspuheenjohtaja. Liikunnallisesti LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksella moni asia on hyvin. Mutta kehittämisen kohteita löytyy aina. Ninni kertoo oman näkökulmansa, miksi Liikkuva Korkeakoulu -toimintaa tarvitaan.

Aamulla bussilla kampukselle kello 8. Aamupäivällä neljän tunnin luento, jonka aikana pieni tauko. Terveellinen lounas kampuksen ravintolasta ja iltapäivällä kahden tunnin luento. Bussilla takaisin kotiin.

Sitten pitäisi vielä opiskella tai mennä töihin. Illalla ehkä salin kautta kotiin. Työ- ja koulumatkat menevät bussilla tai autolla. Askeleita tulee päivän aikana 1-2 tuhatta.

Kuulostaako tutulta?

Tätä on monen korkeakouluopiskelijan arki. Moni haluaisi liikkua enemmän ja olla aktiivisempi, mutta miettii, miten yhdistää se opiskeluun. Liikunnan ja arkiaktiivisuuden hyödyt kyllä tiedetään ja tunnustetaan, mutta vanhat pinttyneet tavat ja kulttuuri istuvat tiukassa.

Muutos vie aikaa ja kulttuuri muuttuu hitaasti. Tähän muutokseen tarvitaan kaikkia, mutta me opiskelijat olemme avainasemassa. Liikkuva Korkeakoulu -toiminta mahdollistaa äänemme kuulumisen.

Minä koen, että Liikkuva Korkeakoulu -ohjelma on avain tähän lukkoon.

Haluan ja haluamme KOEssa edistää opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvointi on liikunnan lisäksi paljon muutakin: esimerkiksi unta, ravintoa ja ystäviä. Liikunta tuo hyvinvointia, iloa ja terveyttä elämään.

Meillä LAB-ammattikorkeakoulun kampuksilla on suhteellisen hyvät mahdollisuudet liikuntaan. Lappeenrannan kampuksella on jumppapaikkoja, kuntosalit, luontopolku, Padel-kentät. Nurmi- ja luistelukenttäkin on tulossa. Lahdessa on kuntosalit, frisbeegolfrata ja kampuksen lähellä myös tenniskenttä.

Kuvassa Lappeenrannan korkeakoulukampuksen pihalla olevasta monitoimiurheilukaukalo. Kaukalossa voi pelata sählyä tai koripalloa.
Lappeenrannan korkeakoulukampuksella on hyvät puitteet vapaa-ajan liikuntaan.

Mites se arkiaktiivisuus?

Vaikka monia liikuntamahdollisuuksia on, puuttuvat meilläkin tsemppitarrat portaista ja jumppakepit käytävän nurkasta – ne pienet arkiaktiivisuuteen kannustavat asiat.

Tiesitkö, että illan hikijumppa ei korvaa istumisen aiheuttamaa haittaa?

Koska korkeakouluopiskelijat istuvat keskimäärin noin 11 tuntia päivässä, tärkeintä on tauottaminen ja säännöllinen aktiivisuus.

Tauottamista voidaan helposti edesauttaa erilaisilla istuimilla luentosalissa ja seisomatyöskentelyyn tarkoitetuilla pöydillä. Luentojen tauottamiseen tarvitaan mukaan myös lehtorit. Aamu- ja iltapäivän jumppatuokiot kaikissa luentosaleissa samaan aikaan olisi hieno saavutus.

Aktiivisuus pitää saada osaksi opiskelupäivää.

Haluan olla luomassa parempia mahdollisuuksia aktiiviseen arkeen. Tämän takia haluamme olla mukana Liikkuva Korkeakoulu -toiminnassa.

Yhdessä olemme enemmän!

Ninni Kuparinen on Opiskelijakunta KOE hallituksen jäsen ja Lappeenrannan kampuspuheenjohtaja. Opiskelijakunta KOE on LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden edunvalvoja sekä Opiskelijoiden Liikuntaliiton jäsen. KOEssa tehdään päivittäin töitä opiskelijoiden paremman arjen eteen. Paikallisen edunvalvontatyön tueksi tarvitsemme rinnallemme valtakunnalliset liitot, kuten OLL:n.

Kuvassa opiskelijakunta KOE :n Lappeenrannan kampuspuheenjohtaja Ninni Kuparinen.

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Ruotsinkielinen seminaari Liikkuva Korkeakoulusta 27.11.2020

    Julkaistu:

    Finlands Svenska Idrotts järjesti Liikkuva opiskelu -aiheisen seminaarin ruotsiksi 27.11.2020. Seminaariin osallistui Opiskelijoiden Liikuntaliiton puolesta vuoden 2020 varapuheenjohtaja Sanna-Maria Ahl. Hän piti siellä esityksen opettajien merkityksesta osana opiskelijoiden matalankynnyksen liikkumista.

    Lue lisää artikkelista: Ruotsinkielinen seminaari Liikkuva Korkeakoulusta 27.11.2020

  • Liisa Reinola: Korkeakouluopiskelijat ‒ helposti unohdettu käyttäjäryhmä

    Julkaistu:

    Usein puhutaan lasten ja nuorten liikunnasta ja heidän tasa-arvoisista harrastusmahdollisuuksistaan. Kuinka tietyt lajit ovat kalliita harrastaa, mutta kuinka liikunta on tärkeää kehityksen, sosiaalisten suhteiden ja jopa terveyden kannalta. Kun heidän asiansa on saatu jotenkin kuntoon, hypätään useampi kymmenen vuotta eteenpäin ja keskustellaan vanhusten liikuntamahdollisuuksista. Liikunta näytteleekin todella suurta osaa heidän terveytensä ja toimintakykynsä tukemisessa. Heille täytyy siis tarjota mahdollisuus turvalliseen kuntosaliharjoitteluun, lähellä olevat lenkkipolut ja kaupungin liikuntapalveluiden ohjatut eläkeläisryhmät.

    Lue lisää artikkelista: Liisa Reinola: Korkeakouluopiskelijat ‒ helposti unohdettu käyttäjäryhmä

  • Markus Halonen: Tiedon levittäminen on tärkeä osa aktiivisuuden edistämistä

    Julkaistu:

    Korkeakoulukulttuurin aktiivisuuden lisääminen on monitahoinen tavoite, jonka saavuttamiseksi kohderyhmää kannattaa lähestyä monesta eri kulmasta. Liikunnan hyödyistä ja liikkumattomuuden haitoista muistuttaminen on tietenkin tärkeää, mutta tarvitaan myös yksityiskohtaisempaa tietoa, kun uuden oppiminen halutaan jalostaa aktiivisuutta lisääväksi toiminnaksi. Tikissä työelämään -hanke järjesti elokuussa 2020 kolmen webinaarin sarja, jossa tarkasteltiin liikunnan hyötyjä mutta myös mahdollisia haittoja muun muassa aivoterveyden ja uusien liikkumisen suositusten näkökulmasta.

    Lue lisää artikkelista: Markus Halonen: Tiedon levittäminen on tärkeä osa aktiivisuuden edistämistä