Riksdagsvalet 2027

Luodaan Suomen fyysisen toimintakyvyn ohjelma ja tunnistetaan korkeakouluopiskelijat omana ryhmänään.

Eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet suomalaisten fyysisen toimintakyvyn parantamiseen tavoittelemalla 15 % nostoa suomalaisten toimintakykyyn vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii toimia kaikissa ikäluokissa läpi yhteiskunnan, ja fyysisen aktiivisuuden edistämisen tulee ulottua yksilön kaikkiin elämänvaiheisiin. Korkeakouluopinnot ovat osa monen suomalaisen opinpolkua ja elämänkaarta. Täten toimintakyvyn nostoa tavoittelevien toimien kohdentaminen korkeakouluihin on tarkoituksenmukaista.

Korkeakouluympäristössä liikunnallista toimintakulttuuria edistämällä voidaan vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin luomalla mahdollisuuksia liikunnallisempaan arkeen sekä vahvistamalla opiskelijoiden valmiuksia edistää ja ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Panostukset korkeakouluopiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ovat investointi paitsi opiskelukykyyn myös tulevaisuuden työkykyyn. Opiskelijat siirtyvät työelämään paremmilla työelämätaidoilla ja kehittyneellä osaamisella pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta. Tämä heijastuu pitkälle yksilön tulevaisuuteen sekä koko yhteiskuntaan.

OLL:n ratkaisut

• Luodaan poikkihallinnollinen fyysisen toimintakyvyn ohjelma, joka huomioi korkeakouluopinnot osana elämänmittaista liikkumisen ja opiskelu- sekä työkyvyn edistämistä
• Tunnistetaan korkeakouluyhteisöjen rooli toimintakykykyohjelmassa liikunnallisen toimintakulttuurin kehittäjinä sekä laadukkaiden ja saavutettavien liikuntapalvelujen tarjoajina
• Tunnistetaan korkeakouluopiskelijat omana liikunnan edistämisen kohderyhmänä ja kunnallisten liikuntapalveluiden käyttäjinä

Turvataan riittävät resurssit korkeakouluopiskelijoiden liikkumisen edistämiseen

Korkeakouluopiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen on keskeistä sekä oppimisen että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Liikkumattomuus heikentää tutkitusti opiskelukykyä, hyvinvointia ja mielenterveyttä (Liikkuen opiskelukykyä -malli, YTHS ym. 2022). Samalla korkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen istumisaika ylittää muiden väestöryhmien vastaavan. Opiskelija istuu keskimäärin 10,5 tuntia päivässä ja 45 % opiskelijoista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. (THL 2024). On selvää, että opiskelijoiden hyvinvointia ei voida edistää kokonaisvaltaisesti ilman liikunnallisempaa arkea.

Liikunnallisuuden edistäminen vaatii jatkuvuutta ja ennakoitavuutta resursoinnissa sekä päätöksenteossa. Resursoinnin järjestämisen tulee tukea pitkäjänteistä ja vaikuttavaa kehittämistyötä. Kulttuurin muutokselle ja liikunnallisuutta tukevien rakenteiden kehittymiselle on annettava aikaa ja kehitystyön asema on vakiinnutettava yli hallituskausien.

Korkeakoulujen lisäksi opiskelijat ja opiskelijaliike tulee tunnistaa aktiivisina toimijoina, joilla on mahdollisuus muuttaa kulttuuria sekä vaikuttaa omaan yhteisöönsä ja sen toimintamalleihin. Vahva opiskelijayhteisö on voimavara, joka asianmukaisesti resursoituna pystyy edistämään hyvinvointia, lisäämään osallisuutta ja rakentaa kestävää, liikunnallista arkea. Lisäksi opiskelijalähtöistä toimintaa tukemalla voidaan vastata joustavammin paikallisiin harrastustarpeisiin ja tukea harrastusten jatkuvuutta opiskelijoiden siirtyessä oppilaitoksesta tai paikkakunnalta toiseen. Opiskelijayhteisöön kiinnittyminen, yhteisön liikunnallinen toimintakulttuuri sekä järjestötoiminnan kautta syntyvät harrastusmahdollisuudet voivat vahvistaa vertaisten kautta omaksuttuja liikkumisen tapoja ja tukea opiskelijoiden hyvinvointia laajemmin.

OLL:n ratkaisut

• Kirjataan liikunnallisen elämäntavan edistämisen tehtävä ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakeihin
• Arvioidaan strategiarahoituksen käyttöä liikunnallisuuden edistämiseen ja kehitetään liikunnan rahoitusta edelleen osana korkeakoulujen rahoitusta huomioiden kehittämistyön kannalta keskeinen ennakoitavuus
• Varmistetaan opiskelija- ja ylioppilaskuntien mahdollisuus toimia hakijoina liikunnallista elämäntapaa edistävissä hankkeissa

Lisätietoja

Puheenjohtaja Martta Sopanen, martta.sopanen@oll.fi, +358447800211

Viestintäpäällikkö Niko Peltokangas, niko.peltokangas@oll.fi, +358 46 9211 215