Liikunta ja ennaltaehkäisevä terveystyö kunnan strategiseksi painopisteeksi

Liikkuva ja hyvinvoiva kuntalainen on tavoite, josta yhdenkään Suomen kunnan ei ole varaa tinkiä.

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ylläpitää ja edistää fyysisen terveyden ohella tutkitusti myös positiivista mielenterveyttä. Hyvä mielenterveys edistää jaksamista ja oppimista, ylläpitää työkykyä sekä vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Mielenterveys ja fyysinen terveys ovat tärkeitä voimavaroja hyvän työ- ja opiskelukyvyn ylläpidossa. Tämä tulee huomioida priorisoimalla erilaisten matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien edistämistä kunnallisessa päätöksenteossa.

Liikuntamahdollisuuksien ja -palveluiden edistämisessä tulee huomioida myös yhdenvertaisuus ja saavutettavuus, jota voidaan edistää sijaintien ja erilaisten alennuksien avulla sekä tarjoamalla palvelua myös ruotsin ja englannin kielellä.

Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) haastaa kaikki kunnat ottamaan liikunta-asiat ja ennaltaehkäisevän terveystyön strategiseksi painopisteekseen tulevalla valtuustokaudella.

Ennaltaehkäisevä terveystyö voi parhaimmillaan olla olennainen osa kuntien terveyspalveluiden kokonaisuutta ja siitä ei tule leikata, vaikka nykyiseen taloustilanteeseen ei ole näkyvissä helpotuksia. Haasteeseen vastaamiseksi kuntien tulee edistää seuraavien ratkaisujen toteutumista.

RATKAISU 1: Pyöräilyolosuhteita tulee kehittää ja kaupunkipyöräverkostoja kasvattaa – pyöräily on loistavaa hyötyliikuntaa kaikille asukkaille, myös opiskelijoille

Suomessa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on keskittynyt erityisesti infrastruktuurin rakentamiseen, mutta infrastruktuurin laadussa ollaan edelleen merkittävästi jäljessä Euroopan kärkimaita.

Pyöräilyolosuhteita tulee kehittää rakentamalla uusia reittejä sekä ylläpitämällä ja kunnostamalla jo olemassa olevia väyliä. Pyörätiet tulee pyrkiä erottamaan jalkakäytävistä ja reitit merkitä selkeästi. Lisäksi pyöräily pitää mahdollistaa reittien kunnossapidolla ympäri vuoden, koska työ- ja opiskelumatkapyöräily on edullinen ja terveyttä edistävä tapa liikkua.

Kaupunkiseuduilla tarvitaan nimetyt vastuutahot tekemään ja koordinoimaan pyöräilyn paikallista markkinointia, rakentamaan monipuolista pyöräilykulttuuria sekä kehittämään pyöräilypalveluja. Palveluiksi voidaan lukea mm. turvallisen lukituksen mahdollistavat pyörien runkotelineet, huoltopisteet sekä kaupunkipyörät.

Kaupunkipyöräverkostot ovat viime vuosina olleet menestystarina niin isoissa kaupungeissa kuin pienissäkin kunnissa.

Tasokas kaupunkipyöräverkosto tarjoaa kaikille kunnan asukkaille erinomaisen ja taloudellisesti saavutettavan vaihtoehdon pyöräilyyn ja hyötyliikuntaan. Pyöräpisteitä tulee olla kaikkien kampusalueiden ja opiskelija-asuntojen yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Pyöräilyn ja sen olosuhteiden edistäminen kunnissa on myös erinomaista kestävän kehityksen näkökulmasta ja koko yhteiskunnalle suotuisan liikkumisen ja kulkutavan edistämistä.

RATKAISU 2: Läheltä liikkeelle – kampusalueiden ja opiskelija-asuntojen yhteyteen tulee rakentaa ulkoliikuntapaikkoja palvelemaan niin opiskelijoita kuin lähiseudun asukkaitakin

Suomen liikunnan olosuhteiden kehittämisessä on pitkään ollut kantavana ajatuksena läheltä liikkeelle -periaate, jonka mukaan liikunnan harrastaminen ja fyysinen aktiivisuus on sitä todennäköisempää mitä paremmat ja saavutettavammat liikuntaolosuhteet ihmisillä on arkiympäristöissään.

Matalan kynnyksen ympärivuotisia ulkoliikuntapaikkoja tulee rakentaa jatkossakin kampusalueiden ja opiskelija-asuntojen läheisyyteen. Opiskelija-asuntojen läheisyydessä ulkoliikuntapaikat tarjoavat liikkumismahdollisuuden pienituloisille ja vähävaraisille opiskelijoille kuin myös muille asukkaille ja ulkoilijoille.

Lähes kaikki suomalaiset (96 %) harrastavat ulkoilua (ympäristöministeriö, 2014), joten monipuolisten ulkoliikuntaolosuhteiden kehittäminen on tehokas tapa edistää liikunnallisen elämäntavan toteutumista.

Viime vuosina joissakin kunnissa korkeakoulujen kampuksille tai niiden välittömään läheisyyteen on investoitu ja rakennettu kuntien, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden (esim. opiskelija-asuntosäätiöt) yhteistyönä erinomaisia lähiliikuntapaikkoja palvelemaan sekä korkeakouluyhteisöjä että alueen asukkaita ja perheitä.

Modernit lähiliikuntapaikat voivat sisältää esimerkiksi laadukkaat, esteettömät, turvalliset ja monipuolisesti erilaiset käyttäjäryhmät huomioivat ulkokuntosalilaitteet ja -välineet ja monenlaiseen palloilupeleihin soveltuvat pelikentät ja ministadionit.

Kun moderni lähiliikuntapaikka varustetaan lisäksi kunnollisella valaistuksella ja äänentoistomahdollisuudella, niin se mahdollistaa myös monenlaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen.

Liikuntapaikkarakentamisessa tulee kuulla kohderyhmien, kuten opiskelijoiden toiveita ja mielipiteitä. Tämä on mahdollista esimerkiksi korkeakoulujen opiskelija- tai ylioppilaskuntien kautta.

RATKAISU 3: Kuntien tulee huomioida opiskelijat liikuntapaikkojen alennuksissa ja tilavuokrauksessa

Korkeakouluopiskelijat tulee nähdä kuntien liikuntapalveluissa yhtenä taloudellisena erityisryhmänä. Korkeakouluopiskelijoiden kuukausittain käytössä oleva rahamäärä on useimmiten erittäin rajallinen. Huomiota tulee myös kohdistaa kaikkein vähiten liikkuvien opiskelijoiden liikunnallisen elämäntavan tukemiseen.

Korkeakouluopiskelijoiden osalta kunnan liikuntapalveluita tulee tarjota vähintään 50 % alennuksella normaalihinnasta. Alennuksien tulisi kattaa kaikki kunnan liikuntapalvelut, kuten uimahallit ja kaupunkipyörät. Liikuntapaikkojen täysin maksuttomat teemapäivät olisivat myös tehokas keino houkutella kokeilemaan uusia lajeja.

Liikkuva opiskelu -ohjelman myötä edistyneimmät kunnat ovat poistaneet liikuntamaksut kokonaan toisen asteen opiskelijoilta.

Kuntien liikuntatilojen vuorojaossa ja vuokrauksessa korkeakoululiikunnan toimijat (esim. korkeakoulujen liikuntapalvelut ja opiskelijoiden liikunta- ja urheiluseurat) on usein määritelty heikoimpaan kategoriaan.

Jatkossa on välttämätöntä, että kunnat näkevät korkeakoululiikunnan toimijat yhtenä keskeisenä sidosryhmänä ja kunnan nuorten aikuisten liikuttajana myös liikuntatilojen vuorojaossa ja -vuokrauksessa. Liikunnan tulee olla korkeakouluopiskelijoille tasa-arvoista kunnasta ja sijainnista riippumatta.

Vuorojaossa tulee huomioida erityisesti hakijoiden potentiaaliset käyttäjät, kuten jäsenmäärät.

Tilavuokrissa tulee huomioida entistä paremmin organisaation voittoa tavoittelemattomuus ja terveyttä edistävä työ. Nämä organisaatiot ovat oikeutettuja alennettuihin tilavuokriin. Vuokrien alennettu hinta tulisi olla maksimissaan puolet normaalitilavuokrasta.

Vuokrattavissa tiloissa tulee huomioida esteettömyys ja yksityisyyttä tarjoavat pukeutumistilat. Tiloja remontoidessa ja uusia rakentaessa tulee kiinnittää edellä mainittujen lisäksi myös siihen, että tilat ovat sukupuolineutraaleja. Kaikkien liikuntatilojen tulee edistää laaja-alaisesti yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää.