Jussi Ansala: Viisi näkökulmaa parempaan korkeakoululiikuntaan

Korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija Jussi Ansala eritteli 1. lokakuuta SeAMK Sports -seminaarissa paremman korkeakoululiikunnan aineksia.

Jussi tarkasteli paremmuutta viidestä näkökulmasta:

1. Korkeakoululiikunnalla on paremmat perustelut, sillä sen merkitys on kasvanut korkeakouluopiskelijoiden määrän kasvaessa. Samaan aikaan opiskelijat eivät kuitenkaan liiku terveytensä kannalta riittävästi ja päivittäistä istumista kertyy liian paljon.

2. Korkeakoululiikunta on paremmin tunnistettu, kun on säädetty korkeakouluja koskevia lakeja ja asetuksia.

3. Valtion myöntämät kehittämisavustukset ovat korkeakoululiikunnan kehittämisen parempia tukitoimia. Niiden avulla on perustettu useita uusia korkeakoululiikuntoja.

4. Korkeakoululiikunnan parempi kattavuus on kirjattu korkeakoululiikunnan suosituksiin, joissa määritellään muun muassa tarvittavat henkilöstöresurssit. Suositukset tähtäävät siihen, ettö koko korkeakouluympäristö ja sen toimintakulttuuri tukevat korkeakouluyhteisön arjen fyysisen aktiivisuuden ylläpitoa ja edistämistä Suomen kaikissa korkeakouluissa.

5. Esimerkkejä korkeakoululiikunnan paremmista toteutuksista on useita: Korkeakoulujen lähelle on rakennettu lähiliikuntapaikkoja ja ulkokuntosaleja. Hankeavustusten turvin on rakennettu korkeakoululiikunnan kokonaisuuksia, jotka palvelevat niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa. Liikuntapalvelujen vakiintuessa toimintaa ollaan myös laajentamassa koko opiskelupäivää liikunnallistavaan suuntaan.

Katso koko diaesitys (pdf)!

Jussi Ansala

Korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija

Kirjoittajaprofiili: Jussi Ansala

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Ninni Kuparinen: Liikkuva korkeakoulu - Avain passiivisuuden lukkoon?

    Julkaistu:

    Ninni Kuparinen on Opiskelijakunta KOE hallituksen jäsen ja Lappeenrannan kampuspuheenjohtaja. Liikunnallisesti LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksella moni asia on hyvin. Mutta kehittämisen kohteita löytyy aina. Ninni kertoo oman näkökulmansa, miksi Liikkuva Korkeakoulu -toimintaa tarvitaan.

    Lue lisää artikkelista: Ninni Kuparinen: Liikkuva korkeakoulu - Avain passiivisuuden lukkoon?

  • Liisa Reinola: Korkeakouluopiskelijat ‒ helposti unohdettu käyttäjäryhmä

    Julkaistu:

    Usein puhutaan lasten ja nuorten liikunnasta ja heidän tasa-arvoisista harrastusmahdollisuuksistaan. Kuinka tietyt lajit ovat kalliita harrastaa, mutta kuinka liikunta on tärkeää kehityksen, sosiaalisten suhteiden ja jopa terveyden kannalta. Kun heidän asiansa on saatu jotenkin kuntoon, hypätään useampi kymmenen vuotta eteenpäin ja keskustellaan vanhusten liikuntamahdollisuuksista. Liikunta näytteleekin todella suurta osaa heidän terveytensä ja toimintakykynsä tukemisessa. Heille täytyy siis tarjota mahdollisuus turvalliseen kuntosaliharjoitteluun, lähellä olevat lenkkipolut ja kaupungin liikuntapalveluiden ohjatut eläkeläisryhmät.

    Lue lisää artikkelista: Liisa Reinola: Korkeakouluopiskelijat ‒ helposti unohdettu käyttäjäryhmä

  • Markus Halonen: Tiedon levittäminen on tärkeä osa aktiivisuuden edistämistä

    Julkaistu:

    Korkeakoulukulttuurin aktiivisuuden lisääminen on monitahoinen tavoite, jonka saavuttamiseksi kohderyhmää kannattaa lähestyä monesta eri kulmasta. Liikunnan hyödyistä ja liikkumattomuuden haitoista muistuttaminen on tietenkin tärkeää, mutta tarvitaan myös yksityiskohtaisempaa tietoa, kun uuden oppiminen halutaan jalostaa aktiivisuutta lisääväksi toiminnaksi. Tikissä työelämään -hanke järjesti elokuussa 2020 kolmen webinaarin sarja, jossa tarkasteltiin liikunnan hyötyjä mutta myös mahdollisia haittoja muun muassa aivoterveyden ja uusien liikkumisen suositusten näkökulmasta.

    Lue lisää artikkelista: Markus Halonen: Tiedon levittäminen on tärkeä osa aktiivisuuden edistämistä