Onko opiskelijalla varaa hiihtää?

Julkaistu: Kategoria: Blogi Asiasanat:

Kuntavaaliblogissa vuorossa on Helsingin Vihreiden ehdokas Sanni Lehtinen.

Viime talven eli todenmukaisemmin ikuisen marraskuun aikana ehdin unohtaa, miten ihania asioita ovat kengän alla narskuva lumi, poskia nipistelevä pakkanen ja valon määrä, jonka valkoinen maa tuo tullessaan. Kuten muutama miljoona muutakin Suomessa asustavaa, tänä vuonna minäkin siis hurmaannuin talvipäivien mukanaan tuomista mahdollisuuksista lumienkeleihin, pulkkamäkiin ja ympyrän luisteluun Helsingissä maksuttomiksi muutetuilla yleisillä tekojäävuoroilla. Parasta, mitä jäällä liukumisesta innostuva pienituloinen voisi toivoa.

Yksi haave kuitenkin pysytteli ulottumattomissani: miten ihmeessä opiskelija voisi Helsingissä hiihtää?

Laduille saa mennä sivakoimaan kuka tahansa ilman pääsymaksua. Hyvä niin, mutta millä sen tekisi, jos peruskouluaikojen sukset jäivät puoli metriä liian lyhyiksi ja uusi oikeankokoinen suksisetti veisi useita satoja euroja? Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoverkon valikoimista löytyy 12 suksiparia ja noin kahdetkymmenet monot, saatavilla yhdestä kirjastosta. Se on hyvä alku, muttei riitä vielä kovin monen tarpeisiin. Google-hakujeni perusteella pääkaupungin edullisin suksisettivuokra maksaa 24 euroa kolmelta tunnilta. Jos haluaisi hiihtää edes kerran viikossa, tulisi kuukaudessa harrastukselle hintaa lähes satanen. Se on opiskelijabudjetissa iso summa.

Liikunta edistää mielenterveyttä. Siksi taloudellisesti saavutettavat liikuntamahdollisuudet ovat teko paitsi fyysisen terveyden, myös mielen hyvinvoinnin puolesta. Ja ei, en väitä, että vaikean masennuksen voi parantaa lenkkipolulla, vaan puhun erityisesti mielenterveyden huoltamisesta tilanteessa, jossa kaikki on ihan hyvin. Liikuntapaikkojen sijainti ympäri kaupunkia sekä niiden mahdollisimman matalat käyttömaksut ja välinevuokrat tekevät helsinkiläisten arjesta mielekkäämpää. Mitä enemmän on edullisia tai maksuttomia ratkaisuja, sitä saavutettavampia monipuoliset liikuntamahdollisuudet ovat. Liikunnan ilo ei saa rajautua vain niille, joilla on varaa välineurheiluun tai klubijäsenyyksiin.

Luonnossa liikkumisella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen, ja suurin vaikutus on niillä paikoilla, joihin pääsee päivittäin. Viheralueiden, rantaviivojen ja hiihtolatujen merkitys on korostunut entisestään koronapandemian aikana. Metsäpolkujen ja luonnonsuojelualueiden on oltava kaikkien ulottuvilla. Lähiluontoon on päästävä helposti jalan, pyöräteitse ja julkisilla kulkuvälineillä – eli toisin sanoen kätevästi ja edullisesti.

Kesä-Helsingissä nautin suuresti kaupunkipyöräilystä. Keltaisella fillarilla pääsi kätevästi pitkälle huokeaan hintaan – ja ensi kesänä voi polkea kaikkialle Kehä kolmosen sisäpuolella, kun kaupunkipyöräverkkoa laajennetaan. Alkutalven paukkupakkasilla olenkin siis pohtinut, että mitäpä jos ensi talvena pilotoitaisiinkin kaupunkisuksia? Jos virkistysalueiden yhteydessä voisi vuokrata suksisettejä joko kausi- tai päivämaksulla niin edullisesti, että opiskelijoilla ja muilla pienemmällä kuukausibudjetilla elävillä kaupunkilaisillakin olisi niihin varaa, tekisi se tästäkin liikuntamuodosta taloudellisesti saavutettavamman.

Kaupunkisukset ovat vain yksi esimerkki siitä, miten kaikenlaisten kaupunkilaisten liikkumista voi tukea. Kaupunginvaltuusto tekee jatkuvasti lukuisia konkreettisesti kuntalaisten arkeen vaikuttavia päätöksiä: lähiluonnon suojelu ja saavutettavuus, kevyen ja julkisen liikenteen kehittäminen sekä eri harrastusmahdollisuuksien tukeminen muokkaavat Helsinkiä ympärillämme. Kaikki päätökset on mielestäni tehtävä mielenterveysvaikutukset huomioon ottaen. Aikana, jona luemme viikoittain uutisia nuorten ja opiskelijoiden kuormittuneisuudesta, ei ole varmaan enää kenellekään epäselvää, että mielen hyvinvoinnin tukeminen on valtavan tärkeää. Ongelmien korjaamisen lisäksi on tehtävä suurempi rakenne- ja asennemuutos: mitä jos jatkossa ei vasta korjattaisi sitä, mikä on rikki, vaan tuettaisiin vahvemmin jo silloin, kun ongelmia ei vielä ole?

Edullisten liikuntamahdollisuuksien ja saavutettavan lähiluonnon takaaminen on osa mielen hyvinvointia edistävää ja mielenterveyden ongelmia ennaltaehkäisevää työtä. Siihen on syytä panostaa seuraavalla valtuustokaudella.

Voit tehdä oman osasi äänestämällä kuntavaaleissa puoluetta, joka haluaa turvata luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin. Jotta tulevaisuuden Helsinki olisi maailman paras opiskelijakaupunki, valitse opiskelijamyönteinen ehdokas. Valta on sulla.

Sanni Lehtinen

Sanni Lehtinen

Kirjoittaja on vihreiden kuntavaaliehdokas Helsingissä. Hän on pitkän linjan opiskelijavaikuttaja, joka parantaa maailmaa mielenterveyttä edistämällä. Sannin tavoitteena on tehdä Helsingistä maailman paras opiskelijakaupunki, jossa mielen hyvinvointi on pääasia.

Sinua voisi kiinnostaa myös