Testattuja keinoja istumisen vähentämiseen luennolla

Valmistelin syyskuussa alustusta Joko pidetään tauko?! -kampanjan keskustelutilaisuuteen ja etsin esimerkkejä istumisen vähentämisen keinoista luennoilla. Ilokseni huomasin, että hyviä keinoja on tullut vastaan omissa opinnoissani eräässä suomalaisessa yliopistossa.

Tässä on kolme keinoa istumisen tauottamiseksi perinteisellä 90 minuutin luennolla!

1. Kielen opiskelua ja taukojumppaa: Opettelimme latinan kurssilla numeroita opettajan vetämän taukojumpan tahtiin.
2. Jaloittelutauko läsnäolon merkkaamiseksi: Luentokurssilla opettaja piti luennon puolivälissä tauon, jonka aikana kävimme kirjaamassa läsnäolomerkinnän.
3. Lupa liikkua: Vieraileva luennoitsija kannusti ensimmäisessä luentodiassa tauottamaan istumista vapaasti luennon aikana.

Tauottaminen rikkoo normeja

Mitä nämä yksinkertaiset tosielämän esimerkit paljastavat istumisen vähentämisestä? Löysin niistä kuusi erilaista avaintekijää.

Olen aika varma, että taustalla on jotain koulutusta. Opettajia on koulutettu viime vuosina erilaisissa hankkeissa ja heille on tarjottu materiaalia tauottamisen tueksi.

Jokainen esimerkki on vaatinut suunnittelemista etukäteen. Sekin edellyttää, että opettajalla on tarvittavat resurssit käytössään: aikaa, osaamista ja tietoa tauottamisen keinoista. Lisäksi hänen täytyy huomioida luennon fyysiset olosuhteet. Tauottaminen on erilaista auditorion pitkillä penkkiriveillä kuin nostettavien pöytien ja jumppapallojen keskellä.

Vaikeimpia asioita edellytetään tunnepuolella. Taukojumpan ohjaaminen vaatii häpeän voittamista ja kehtaamista. Istumisen vähentämisessä on kyse normien rikkomisesta, sillä ihminen on tehnyt perinteisesti kaikkensa mukavuuden eteen – siis välttääkseen fyysistä rasitusta.

Esimerkit kuvaavat myös hyvin sitä, miten tärkeää opettajan on löytää itselle sopiva tapa tauottamiseen. Parasta olisi, jos opiskelijatkin lopulta löytäisivät itselleen luontevat huolehtia opiskelu- ja työkyvystään.

Mitä opiskelija voi tehdä?

Selvitysten mukaan opiskelijat odottavat korkeakoulun ja opettajan tarjoavan ohjeita ja tilaisuuksia istumisen vähentämiseen. Aktiiviset opiskelijat tietysti vaativat taukoja itsekin niin luennoilla kuin korkeakoulun työryhmissä ja toimielimissä, joissa opiskelijoilla on edustajansa.

Suorallakin palautteella on merkitystä. Kun kaivelin muististani kokemuksia istumisen tauottamisesta luennoilla, vilkaisin myös yliopiston sähköpostilaatikkoani. Sieltä löytyi latinanopettajalle ensimmäisen kurssin jälkeen lähettämäni viesti, jossa ehdotin tauon lisäämistä luentorunkoon.

Vielä en ole uskaltanut ehdottaa taukoa kesken luennon, mutta onnistuihan se sähköpostillakin. Oli hienoa tajuta opettaja tarttuneen ehdotukseen ja yhdistäneen taukoliikkumisen luontevasti myös opetukseen.