Rautaisannos liikuntatietoa korkeakoulujohdon webinaarissa

Kolmisenkymmentä korkeakoulujen johdon edustajaa osallistui 6. helmikuuta järjestettyyn webinaariin, jossa käytiin läpi liikunnan yhteyksiä opiskelukykyyn ja liikkuvan ja urheilevan korkeakoulun ajankohtaista kehitystyötä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Sirkku Linna kävi aluksi läpi valtakunnallisia keinoja, joilla korkeakoululiikuntaa tällä hetkellä edistetään.

Yksi keinoista on korkeakoulujen kanssa sovittu strategiarahoitus. Linna kertoi ministeriön käyneen korkeakoulujen kanssa keskustelua yhteisöllisyydestä, hyvinvoinnista ja liikunnasta ja halunneen sopimuksiin kirjauksia työ- ja opiskeluhyvinvoinnin kehittämisestä. Sovitut toimenpiteet ovat yhteydessä koulutustasotavoitteeseen, jonka mukaan vähintään 50 prosentilla nuorilla aikuisista on korkeakoulututkinto.

Opiskelijoiden liikkuminen on lisääntynyt, mutta istuminen on yhä runsasta, ylijohtaja totesi. Hän korostikin OLL:n ja Liikkuvan opiskelun tekemää työtä liikuntakulttuurin edistämiseksi ja opiskelijoiden istumisen vähentämiseksi.

Linna kiitteli myös Olympikomitean johdolla tehtyä huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen kehittämistyötä, sillä nuoren ei pidä joutua valitsemaan urheilu-uran ja opiskelun välillä. Hän huomautti, että joustavat opiskelumahdollisuudet ovat tärkeitä kaikkien opiskelijoiden kannalta.

Liikunnan ja oppimisen kolme porrasta

Aivotutkija ja kasvatustieteen professori Minna Huotilainen avasi puheenvuorossaan tutkimustietoa liikkumisen ja oppimisen yhteyksistä. Useissa tutkimuksissa on havaittu 5–30 minuutin liikuntahetkien vaikuttavan positiivisesti liikunnan jälkeiseen oppimiseen. Jo parin minuutin liikunta juuri ennen kognitiivista testiä parantaa testisuoritusta.

Huotilainen hahmotteli liikunnan ja oppimisen kolme porrasta, joiden avulla voi arvioida opiskelun liikunnallisuuden kehitysvaihetta. Oppimisen aktiivinen tauottaminen on mallin perusasia eli alin porras.

Keskiportaalla istumista ei vain tauoteta vaan liike tulee osaksi opiskelua esimerkiksi erilaisten työskentelyasentojen ja -kalusteiden avulla. Edistyneimmällä tasolla opiskelu on suunniteltu niin, että kehoa ja liikkumista käytetään oppimisen välineinä.

Malli haastaa miettimään, millaisia ratkaisuja omassa korkeakoulussa voisi tehdä liikkeen integroimiseksi ensin opetusjärjestelyihin ja sitten jopa varsinaisen oppimisen osaksi. Lisäksi liikunnallisen elämäntavan löytämistä voidaan tukea opiskelun ulkopuolella. Liikuntapalveluiden ja -kokeilujen ohella korkeakoulu voi esimerkiksi helpottaa koulumatkaliikkumista kunnollisella pyöräsäilytyksellä ja peseytysmismahdollisuudella.

Liikunnan ja urheilun asiantuntijat korkeakoulujen tukena

Olympiakomitean ja OLL:n asiantuntijat antoivat kuulijoille ajankohtaiskatsaukset korkeakoululiikunnan ja opiskelijaurheilun ajankohtaisista prosesseista, joilla korkeakoulut voivat kehittää omaa toimintaansa.

Opiskelijaurheilun erityisasiantuntija Jukka Tirri Olympiakomiteasta kertoi huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu -laatutunnuksesta ja verkostotyön etenemisestä. Tähän mennessä 14 korkeakoulua on saanut laatutunnuksen.

Tirri kertoi, että huippu-urheilijamyönteisen korkeakoulun kehittäminen tuottaa yksilöllisiä ja joustavia käytäntöjä kaikille opiskelijoille. Laatutunnuksen saamiseen liittyvä auditointiprosessi on auttanut lisäämään tietoisuutta urheilijoiden kaksoisuran merkityksestä korkeakouluissa ja käynnistänyt konkreettisia kehittämistoimia usein jo prosessin aikana.

Lopuksi OLL:n viestintäpäällikkö Niko Peltokangas esitteli resursseja, joita korkeakoulut voivat hyödyntää liikkuvan ja urheilevan korkeakoulun kehittämisessä. Liitto tuottaa jäsenilleen tietoa korkeakoululiikunnan ja opiskelijaurheilun kehittämiseksi, tarjoaa asiantuntijatukea arjen kehittämityöhön ja tekee valtakunnallista vaikuttamistyötä liikkumisolosuhteiden parantamiseksi.

OLL kerää parhaillaan tietoa muun muassa strategiarahan käytöstä korkeakouluissa sekä keinoista tukea opiskelijaurheilijoiden kisaosallistumista. Liitto valmistautuu myös vuoden 2027 eduskuntavaaleihin vaikuttamalla puolueiden vaaliohjelmiin.