Markku Rantahalvari: Antti Kurvinen ei lähde Kiinaan, mutta minä lähden – ehkä

Julkaistu: Kategoria: Blogi Asiasanat:

Millaisissa maissa kansainvälisiä urheilukisoja voi järjestää? Raja tulee vetää hyvissä ajoin, jotta urheilijoiden ei tarvitse pohtia niitä kisoihin valmistautuessaan, kirjoittaa OLL:n kisatoiminnasta vastaava asiantuntija Markku Rantahalvari.

Tiede- ja kulttuuriministerin matka Pekingin talviolympialaisiin peruuntuu koronakaranteeniriskin vuoksi. Tai ainakin näin meille kerrottiin. Suomi ei siis osallistu useiden maiden diplomaattiseen boikottiin. Uskon, että Kurvista harmittaa matkan peruuntuminen. Suuret urheilutapahtumat ovat verrattomia tilaisuuksia ja olympialaiset vasta omassa luokassaan ovat.

Työtäni ovat urheilukilpailut, myös kansainväliset kisat. Kesäkuussa Kiinassa Chengdussa järjestetään kesäuniversiadit eli opiskelijaurheilun olympialaiset. Universiadit ovat olleet hyvää harjoitusta ja näytönpaikka olympialaisia hakeville maille. Esimerkiksi viimeisimmissä talviuniversiadeissa Krasnojarskissa Venäjällä osallistujamäärät olivat suuremmat kuin talviolympialaisissa Etelä-Korean Pyeongchangissa. Kisojen kokonaisbudjetti oli miljardi euroa.

Suomessa universiadit ovat Olympiakomitean vastuulla, mutta sopimuksen mukaan varajoukkueenjohtaja tulee tarvittaessa Opiskelijoiden Liikuntaliitosta. Se tehtävä kuuluu minulle. Otan sen mielelläni vastaan, sillä nuo kilpailut ovat hienoja ja ainutkertaisia tapahtumia.

Turkmenistan oli liikaa

Mutta pitäisikö kesän Kiinan kisoja boikotoida? Kysymykseen on helppo vastata, jos ei ole itse lähdössä kisoihin eivätkä ne muutenkaan kiinnosta: pitäisi!

Boikotteja on monenlaisia. Mikään maa ei ole tainnut ilmoittaa boikotoivansa talviolympialaisia siten, ettei lähettäisi niihin urheilijoita. Kanada, Yhdysvallat, Australia ja esimerkiksi Liettua ja Belgia boikotoivat kisoja diplomaattisella tasolla eli eivät lähetä valtiojohdon edustajia Kiinaan. Boikotiksi voisi laskea myös sen, ettei kisoja alun alkaenkaan myönnettäisi joihinkin maihin, vaikka ne täyttäisivät kisajärjestelyille asetetut kriteerit.

Jos Kiinan ihmisoikeustilanne ei ole syy boikottiin, missä menee raja? Pohjois-Koreassa? Eritreassa? Oikea vastaus on ”Turkmenistanissa”. Ihmisoikeuksia polkevaa maata on johtanut diktaattori, joka on kirjoittanut itsestään kirjan, joka kaikkien pitää osata esimerkiksi ajokorttia hankkiessa – eikä nykyinenkään ole sekoilua vähentänyt. Vuoden 2021 kesäuniversiadeja oltiin myöntämässä Turkmenistanin pääkaupunkiin Ashgabatiin tilanteessa, jossa muut hakijat olivat luopuneet kisasta. Kulisseissa alkoi kuitenkin kuohunta ja erityisesti länsimaat olivat sitä mieltä, ettei kisoja voi sinne viedä. Boikotteja väläyteltiin. Lopulta Turkmenistan ”vetäytyi” kisasta. Ratkaisun etsiminen kulisseissa jatkui. Etelä-Korea ei suostunut leikkiin, mutta lopulta Kiina pelasti.

Tämä raja on keinotekoinen ja tässä hieman leikillään vedetty, mutta kertoo todellisesta rajasta jotain. Ainakin siis sen, että kansainvälisille toimijoille rajan vetämistä auttaa kisahakijamaan vastenmielinen meininki yhdistettynä merkityksettömään asemaan maailmanpolitiikassa.

Rajat tarvitaan hyvissä ajoin

Missä rajan tulisi olla? Selostajalegenda Bubi Wallenius sanoi Ylen Jälkihi -ohjelmassa, että mihinkään ei voi mennä urheilemaan, koska kaikkialla on ongelmia. Tämä on totta ja tämän vuoksi rajan vetäminen onkin hankalaa.

Esimerkiksi heinäkuussa opiskelijoiden EM-kisat ovat Puolassa ja vuonna 2024 Unkarissa. Erityisesti Unkarin nykyinen meininki ei nosta mielialaa. Olisiko raja demokratian tukahduttaminen, median hiljentäminen ja akateemisen vapauden riisto? En tiedä. Siitä huolimatta raja tulisi vetää johonkin.

Tärkeintä olisi, että urheilijoiden ja taustahenkilöiden ei tarvitse pohtia rajoja kisoihin valmistautuessaan. Rajat tulisi vetää jo ennen kisojen myöntämistä – myös sellaiset, että tiettyjen rajojen ylittäminen kisojen saamisen jälkeen siirtää ne automaattisesti pois. Tähän utopiaan emme taida yltää, koska maailmanpolitiikka.

Olympialiike voi tulevina vuosina huokaista helpotuksesta diktaattorien ja ihmisoikeuksien suhteen. Kisajärjestäjinä Kiinan jälkeen ovat Ranska, Italia, Yhdysvallat ja Australia. Tai toivottavasti voi. Universiadit järjestetään seuraavina vuosina Yhdysvalloissa, Venäjällä, Italiassa ja Saksassa. Venäjä 2023 heittää keittoon sen tulisimman chilin.

Mutta mitä ministerin olympiamatkaan tulee, Antti Kurvinen, ymmärrän hyvin sinua. Et tarvitse synninpäästöäni, mutta olisit sen saanut molemmissa tapauksissa. Ehkä enemmän boikotoimalla. Ehkä.

Markku Rantahalvari

Markku Rantahalvari

Tapahtuma- ja koulutusasiantuntija (tavoitettavissa ma–to)

Kirjoittajaprofiili: Markku Rantahalvari

Sinua voisi kiinnostaa myös