Tämä on korkeakoululiikunnan tila vuonna 2025

Korkeakoulujen liikuntapalveluja on kehitetty vuodesta 2011 lähtien OLL:n johdolla laadittujen valtakunnallisten suositusten avulla. Suosituksia täydennettiin koko korkeakouluyhteisöä koskevilla tavoitteilla vuonna 2018.

Suositusten uudistamisen yhteydessä asetettiin visio, jonka tähtäin oli vuodessa 2025. Kaikkiin korkeakouluihin haluttiin arjen fyysistä aktiivisuutta tukeva opiskeluympäristö ja toimintakulttuuri. Visiossa tämä tarkoitti sekä laadukkaita liikuntapalveluja että liiallisen päivittäisen istumisen ja paikallaan olemisen vähentämistä. Lisäksi korkeakoululiikunnan haluttiin olevan tärkeä osa nuorten aikuisten liikkumisen edistämistyötä Suomessa.

Missä tilassa korkeakoululiikunta sitten on vuonna 2025?

OLL:n korkeakoululiikunnan asiantuntija Anni Liina Ikonen ja erityisasiantuntija Jussi Ansala ovat esitelleet kehittyvää tilannetta kevään aikana pariin otteeseen: ensin huhtikuun alussa Liikkuva ja oppiva yhteisö -seminaarissa Jyväskylässä ja sitten toukokuussa liikuntavastaavien ja liikuntatoimien verkostotapaamisessa Lahdessa. Seuraavat huomiot ovat näistä esityksistä.

Liikuntapalvelut kasvavat nopeammin kuin kulttuuri muuttuu

Korkeakoululiikunnan suositusten toteutumista mitataan tällä hetkellä OLL:n kehittämän sähköisen Liikkuva korkeakoulu -tuloskortin avulla. Vuosien 2013 ja 2018 mittauksissa käytettiin objektiivista arviointia esimerkiksi siitä, kuinka monta tilaa ja neliömetriä liikuntapalveluilla on käytössä. Vuonna 2022 käyttöönotetussa tuloskortissa korkeakoulujen edustajat arvioivat toteutumista subjektiivisemmin mutta aiempaa yksityiskohtaisemmin. Kuvan 1 pylväiden esittämään vertailuun tulee siksi suhtautua varauksella, mutta suurten muutosten suunnasta ne antavat uskottavan kuvan.

Pylväsdiagrammi suositusten toteutumisesta ei näytä kokonaisuuden kehittyneen parempaan tai huonompaan suuntaan, vaan kehitys on suosituskohtaista. Myönteistä on käyttäjämäärän kasvu, mikä kulkee rinnakkain lajitarjonnan kasvun kanssa. Tämä on korkeakoulujen ja erityisesti niiden liikuntahenkilöstön pitkäjänteisen työn tulosta.

Henkilöstön määrä ei kuitenkaan näytä kasvaneen samaa tahtia. Suosituksen mukaan korkeakoululiikunnassa pitäisi työskennellä yksi päätoiminen työntekijä jokaista 5000 opiskelijaa kohden. Mittaustulokseen voi kuitenkin vaikuttaa tuloskortin aiempaa monipuolisempi tarkastelutapa. Siinä missä aiemmin henkilöstön määrää mitattiin vain perinteisissä liikuntapalveluissa, nyt huomiota kiinnitetään myös liikkumisen edistämisen ja paikallaanolon tauottamisen moniammatilliseen koordinointiin.

Istumisen vähentämisen ja koko korkeakouluympäristön liikunnallistamisen osalta (kuva 2) on odotettavissa parempi tuloksia lähitulevaisuudessa, kunhan kehittämishankkeet alkavat toden teolla purra. Maan hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman rahoittamissa hankkeissa korkeakoulut kehittelevät parhaillaan isoja ja pieniä toimenpiteitä liikkumisen lisäämiseksi kampuksilla, luennoilla ja kaikkialla opiskeluarjessa. Paikallaanolon vähentämisessä on kyse toimintakulttuurin muuttamisesta, mikä vaatii onnistuakseen tilojen kehittämistä sekä koko yhteisön osallistamista sitoutumista halutun kulttuurin mukaisiin tekoihin.

Eteenpäin on menty korkeakoululiikunnassakin

Yhteenvetona voi todeta, että kun yhdistää tiedot korkeakoululiikunnan suositusten toteutumisesta tutkimustietoon opiskelijoiden liikkumisesta ja paikallaanolosta*, niiden välillä voi nähdä yhteyden: Riittävästi liikkuvien osuus (55 % opiskelijoista) on kasvanut samalla, kun liikuntapalveluiden lajitarjonta on kasvanut. Suositus istumisen vähentämiseksi ei puolestaan toteudu yhtä hyvin eikä istumisen määrässä (10,5 h/pv) olekaan tapahtunut mainittavaa muutosta.

Korkeakoululiikunnan visiota ei saavuteta Suomen korkeakouluissa vielä vuonna 2025, mutta eteenpäin on menty kuten suomalainen jalkapalloilu 2000-luvun alkuvuosina. Työ on käynnissä ja kehittyy niin perinteisissä liikuntapalveluissa kuin koko korkeakouluympäristön liikunnallistamisessa. Samaan aikaan myös opiskelijaurheilun mahdollisuuksia parannetaan esimerkiksi Olympikomitean huippu-urheilijamyönteisen korkeakoulun laatutunnuksen avulla.

Vision mukaisesti korkeakoululiikunta on tärkeä osa nuorten aikuisten liikuntakulttuurin ja fyysisen aktiivisuuden edistämistyötä. Lainsäädännöllinen pohja on valettu yliopistolain perusteluihin ja ammattikorkeakoulujen toimilupiin. Lisäksi OLL ja korkeakoulut ovat tärkeässä asemassa esimerkiksi Liikkuva opiskelu -toiminnan viemisessä opiskelijoiden arkeen.

Uusin osoitus korkeakoululiikunnan keskeisestä asemasta on hyvinvoinnin ja liikunnallisuuden edistämiseen suunnattu strategiarahoitus, josta opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut kaikkien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa vuosille 2025–2028.

*Opiskelijoiden liikkumista ja paikallaanoloa valottaa Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL 2024). OLL:n aiempi varapuheenjohtaja Marika Uusi-Illikainen kirjoitti sen tuloksista tammikuussa.