Perustietoja korkeakouluopiskelijoiden istumisesta

http://www.viagra-in-canada.com/viagra-in-ottawa/ viagra online ottawa ”Ei oo vaihtoehtoja” – Haasteena päivittäisen istumisen vähentäminen

 

TAVOITE KORKEAKOULUJEN KAMPUSTEN KEHITTÄMISEEN:

Korkeakouluihin pitäisi suunnitella ja sisustaa luokkahuoneita/ luentotiloja ja muita tiloja (esim. aula- ja käytävätilat), joissa sekä seisten että istuen työskentely on luontevaa. (Lisäksi korkeakoulujen tilat voisivat kannustaa nykyistä paremmin ja monipuolisemmin fyysisen aktiivisuuden edistämiseen (esim. tasapainolaudat, jumppapallot, roikkumistangot yms.)

 

TIETEELLINEN PERUSTA ISTUMISEN VÄHENTÄMISEEN:

Istumistutkijan Arto Pesolan väitöskirja (2016: s. 109):

Viime vuosina lisääntynyt epidemiologinen näyttö on osoittanut liiallisen istumisen olevan terveysriski, vaikka henkilö täyttäisi nykyiset liikuntasuositukset. Keskeinen istumisen haitallisuutta selittävä konsepti liittyy lihasten passiivisuuteen. Pienenkin istumisen passiivisuutta katkovan lihasaktiivisuuden on ehdotettu ennaltaehkäisevän terveyshaittoja, jota pitkäaikainen passiivisuus aiheuttaa.

Istumistohtori Arto Pesola luennoi OLL:n sektoritapaamisessa talvella 2016. Luento oli herätys monelle.

 

KANSALLISET SUOSITUKSET ISTUMISEN VÄHENTÄMISEKSI:

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) alainen asiantuntijatyöryhmä antoi kesällä 2015 ensimmäisen kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen, joka sisältää suosituksia myös oppilaitosympäristöön, mm.:

3.2. Suositukset opiskelu- ja työyhteisöille. […] Oppilaitosten johto ja esimiehet. […] Luokaa oppilaitosten ja työpaikkojen fyysinen ympäristö ja toimintakulttuuri sellaiseksi, että se kannustaa vähentämään runsasta istumista ja pitämään yhtäjaksoisessa istumisessa taukoja […](Istu vähemmän – voi paremmin. Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. (https://www.julkari.fi/handle/10024/126296 ).

 

Taustaa kansallisille istumisen vähentämisen suosituksille saatiin OKM:n ja STM:n yhteistyönä laaditusta Muutosta liikkeellä! – Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 -asiakirjasta (2013), jossa tunnistettiin oivaltavasti päivittäisen istumisen vähentämiseen liittyvä perushaaste (korostus lisätty):

Tällä hetkellä istuminen on valitettavan usein ainoa sosiaalisesti hyväksytty olemisen muoto.

 

KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN PÄIVITTÄINEN ISTUMINEN (Lähde: Korkeakoululiikunnan barometri (2013)):

  • Kyselyn perusteella korkeakouluopiskelijoiden päivittäinen istuminen ylittää aikuisväestön päivittäisen keskiarvon noin tunnilla, vaikka itseraportointiin perustuvan mittarin luotettavuuteen on suhtauduttava varauksella.
  • Kyselyn mediaaniopiskelija istuu päivässä noin 9-10 tuntia.
  • Keskeinen syy suureen päivittäiseen istumisen tuntimäärään on se, että opiskelu on suurelta osin istumista luennoilla, tietokoneen tai tenttikirjan ääressä. Opiskelun ohella huomattava osa opiskelijoista istuu päivittäin töissä.

 

MITÄ OPISKELIJAT ITSE KOKEVAT JA AJATTELEVAT ISTUMISESTAAN JA SEN VÄHENTÄMISESTÄ

(Lähde: Ahaa! -tutkimuspalvelun ja Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) laadullinen haastattelututkimus Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillinen yliopiston ja Tampereen yliopiston opiskelijoille (2016)).

”Ei oo vaihtoehtoja”

  • Tiedetään, että pitkäaikainen istuminen on pahasta.
  • [Turun yliopiston ja YTHS:n] Pylly ylös! -kampanjan elementtejä on huomattu (osa).
  • Myös koetaan, kuinka oma keho saa kylläkseen istumisesta.
  • Tunnistetaan, että itse istutaan liikaa.
  • Jos se olisi yksinkertaista, mielellään istuttaisiin vähemmän.
  • Ei nähdä mahdollisuuksia istumisen vähentämiseen.
  • Julkisesti se on sosiaalisesti outoa.
  • Ei ole tilaa seistä luennoilla
  • Ei ole korkeita pöytätasoja, lähes lainkaan
  • On vaikea kuvitellakaan, miten seisomiselle suotuisia rakenteita syntyisi
  • Vaikka istuminen aiheuttaa jo ongelmia, ei uskaltauduta tai jakseta hakea muutosta.

 

SEISOMAAN NOUSU ON VAIKEAA:

”Täällä se on tosi hankalaa, luennoilla varsinkin, kun ei siellä pysty olla seisten, kun ne on semmosia ne luentosalit.  Mut mulla menee ihan täältä pyllyn päältä niin lukkoon, että hyvä kun jalka pitää.”

”Jos mulla ois kotona sellainen pöytä, niin kyllä käyttäisin. Kun meillä on killassa sellainen vähän niinku baaripöytä, niin mä tykkään siinä seisoa ja tehdä koneella juttuja.

LUENNOILLA SEISOMINEN: ”Kyl sua vähän varmaan katottais silleen, et mitähän toikin äijä tuol tekee.”

”No istun liikaa, just sen takia, että se on se opiskeluasento. Luennoilla nyt ei oo vaihtoehtoja, siellä istutaan ja sitten, just kotona tai kirjastolla, missä nyt onkaan niin se on se sama. Kyllä päivän aikana tulee tosi paljon istuttua ja koen, että liikaa.”

Hätä vaatii innovatiiviset ratkaisut. OLL:n sektoritapaaminen vuonna 2014.

Miten Sinä muokkaisit tämäntyyppistä luentotilaa siten, että se mahdollistaisi myös luontevan seisten työskentelyn?