Blogi

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 10: Jumppaohjeet kopiokoneella

04.11.2015 // 13:36

Tämä kirjoitus on osa OLL:n hanketta, jonka tarkoituksena on koota ja jakaa keinoja, joilla lisätään arkiaktiivisuutta korkeakouluissa ja tehdään korkeakoululiikunnan palveluista sujuvampia ja yhdenvertaisempia. Lisää liikettä korkeakoulun arkeen -juttusarjassa esitellään erilaisia pieniä ja isoja keinoja edistää liikettä ja liikunnan yhdenvertaisuutta korkeakouluympäristössä. Hankkeeseen on saatu avustusta OKM:n Liikunnallisen elämäntavan edistämisen määrärahoista.

Teema: Arjen aktiivisuuden lisääminen

Mitä vaatii? Paperille tulostetut jumppaohjeet seinälle kiinnitettäväksi. Esimerkkejä löytyy muun muassa täältä, täältä ja täältä.

Miksi? Liian pitkä paikallaan olo, tapahtui se sitten istuen tai seisten, on terveydelle haitallista. Pieni jumppa työ- tai opiskelupäivän lomassa saa veren kiertämään lihaksissa ja ehkäisee paikallaanolon haittoja. Jumpat kannattaa nivoa päivään mahdollisimman huomaamattomasti sellaisiin kohtiin, joihin ne istuvat luontevasti: kopiokoneella/tulostimella käyminen on monelle pakollinen osa työpäivää, joten tulostumista odotellessa voi samalla tehdä pari jumppaliikettä. Ja kroppa kiittää!

Kopiokone_jumppaohjeet

OSS-yhteisön toimistolla Helsingissä jumppaohjeet ovat kiinni seinässä kopiokoneen vieressä (kuvassa ympyröity). (kuva: Hanna Laakso).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kopiokone_Hanna jumppaa 2 Kopiokone_Hanna jumppaa (1)Katso myös muut blogitekstit:

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 1: Pingispöytä käytävällä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 2: Syrjinnästä vapaa alue
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 3: Aktiivinen kokoustila
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 4: Voimistelutelineet kampuksella
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 5: Lainattavat polkupyörät
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 6: Kävijätilastot näkyvillä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 7:Palautteeseen vastaaminen
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 8: Työskentely seisten
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 9: Liikunta-appro

Liikunnan kynnyksistä: saako korkeasta matalaa?

29.10.2015 // 10:07

Kun juttelen liikunnan – ja erityisesti opiskelijaliikunnan – edistämisestä esimerkiksi opiskelijajärjestöjen liikuntavastaavien kanssa, törmään usein termiin ”matalan kynnyksen liikunta”. Ehkä viikoittain nuo sanat pääsevät myös omasta suustani, kun kerron mitä teen työkseni ja mikä on OLL:n ydintoimintaa: matalan kynnyksen liikunnan edistäminen. Mutta mitä se oikein tarkoittaa?

Jos kirjoitan googleen ”matalan kynnyksen liikunta”, saan tulokseksi monien eri kuntien liikuntapalveluista kertovia sivuja. Etelä-Savossa palveluista on myös tehty opinnäytetyö, jonka tiivistelmässä matalan kynnyksen liikuntaryhmistä kerrotaan seuraavaa:

Matalan kynnyksen liikunta voi olla vaikkapa uuden lajin kokeilua yhdessä, kuten liikuntatuutorit tekivät yhdessä Kiilopäällä. (Kuva: Vesa-Ville Väänänen)

Matalan kynnyksen liikunta voi olla vaikkapa uuden lajin kokeilua yhdessä, kuten liikuntatuutorit tekivät yhdessä Kiilopäällä. (Kuva: Vesa-Ville Väänänen)

”Matalan kynnyksen liikuntaryhmät on suunnattu terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville aikuisille. Ryhmät tarjoavat tukea liikunnallisen elämäntavan opettelussa sekä mahdollisuuden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen turvallisessa ympäristössä. Ryhmissä tavoitellaan sitä, että osallistujat löytävät itselleen sopivia liikuntamuotoja sekä saavat valmiuksia liikkua säännöllisesti ja omatoimisesti. Suurin osa ryhmäläisistä ohjautuu matalan kynnyksen ryhmiin liikuntaneuvonnan kautta.”

Myös Nuoren Suomen Ideaopas matalan kynnyksen liikuntakerhotoimintaan kertoo, että matalan kynnyksen liikuntatoiminta ”kohdistuu pääosin terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin lapsiin ja heihin, jotka ovat jääneet liikuntakerhotoiminnan ja muun liikunnallisen harrastustoiminnan ulkopuolelle. Painotus on ei-kilpailullisessa toiminnassa ja toiminta on usein monipuolista liikuntaa, sisältäen mm. pelejä, leikkejä, perustaitojen harjoittelua ja lajikokeiluja”.

Testataan sitten toisinpäin: googlaan ”korkean kynnyksen liikunta”. Tuloksissa vilisevät HIIT-harjoittelu ja sykerajat, mutta liikunnan harrastamisen kynnyksistä ei puhuta. Sen sijaan jälleen löytyy linkkejä matalan kynnyksen liikuntaa tarjoavien kuntien sivuille ja keskusteluihin siitä, miten joku on aina kokenut kynnyksen harrastaa mitään liikuntaa olevan korkea.

Korkean kynnyksen liikunta ei siis taida olla tavoiteltavaa (jos ei puhuta sykerajoista, niin sanotuista aerobisista tai anaerobisista kynnyksistä), sen sijaan matalan kynnyksen toiminnalla pyritään tavoittamaan niitä, jotka kokevat kynnyksen liikunnan harrastamiseen liian korkeaksi.

Mistä se kynnys liikunnalle sitten oikein tulee? Korkeakoululiikunnan barometrin mukaan opiskelijoiden vähäistä liikuntaa ennustavat parhaiten oman heikon motivaation lisäksi aiemmat huonot kokemukset liikunnasta, ajan puute ja heikko peruskunto. Myös toimeentuloon liittyvät syyt, eli käytännössä harrastamisen liian kallis hinta, nousee esiin.

Korkeakoulujen tarjoamat liikuntapalvelut pyrkivät osaltaan madaltamaan kynnystä liikkua, koska ne mahdollistavat liikkumisen opiskelujen lomassa edulliseen hintaan. Näin rahaa ja aikaa ei tarvitse käyttää siihen, että lähtisi opiskelupäivän jälkeen erikseen harrastamaan liikuntaa esimerkiksi kalliiseen kuntokeskukseen. Harrastamisen hinnan ja ajan puutteen muodostamisen kynnysten purkaminen vaikuttaa siis kohtuullisen selkeältä rakenteisiin vaikuttamalla.

Vaikeampi kysymys onkin sitten se, miten madalletaan sitä kynnystä, joka syntyy omasta heikosta motivaatiosta, aiemmista huonoista kokemuksista tai heikosta peruskunnosta? Viimeisimpään olisi helppo kuitata vain, että siinähän se kunto kasvaa kun liikkuu, mutta liikunnan aloittajalle se ei välttämättä auta. Jos tuntuu siltä, ettei selviäisi niistä helpoimmistakaan treeneistä tai pelkää muiden katseita ja ajatuksia, voi kynnys lähteä edes sen ensimmäisen kerran liikkeelle olla todella suuri. Mitään taikatemppuja näiden kynnysten purkamiseen tuskin onkaan, vaan siihen vaaditaan ainakin kärsivällisyyttä niin liikkujalta kuin ohjaajiltakin, kannustavaa ilmapiiriä sekä monipuolisia liikuntamahdollisuuksia.

Innostava ohjaaja saa liikkujan kokeilemaan uusia asioita turvallisessa ympäristössä. Ja parhaimmillaan ylittämään itsensä! (Kuva: Hilkka Laitinen)

Innostava ohjaaja saa liikkujan kokeilemaan uusia asioita turvallisessa ympäristössä. Ja joskus jopa ylittämään itsensä! (Kuva: Hilkka Laitinen)

Yksi merkittävimmistä tekijöistä liikuntakynnyksen madaltamiseksi on mielestäni liikuntapaikkojen ilmapiiri, ja tässä liikunnan ohjaajilla on suuri vastuu. Tämä teema nousee esiin myös keväällä 2015 julkaistussa Liikunta kansalaisten elämäkulussa -teoksessa, jossa 27 erilaista liikkujaa kirjoittaa kokemuksistaan liikunnanedistämistoiminnasta omasta näkökulmastaan. Esimerkiksi Tapio Bergholm kirjoittaa teoksessa seuraavasti:

”…liikunta- ja terveyskentässä toimivat elävät useimmiten liikunnallisesti aktiivista elämää. Olemattoman notkeuden, mitättömän liikuntaharrastuksen ja heikon kestävyyden omaavien ihmisten kohtaaminen, ohjaaminen ja kannustaminen vähittäisiin ja asteittaisiin elintapamuutoksiin on vaikeaa, kun omat elämäntavat ovat täysin eri planeetalta. Omakohtaiset kokemukseni kuntosalien ohjatuilta tunneilta sijoittuvat useimmiten masentavan ja nöyryyttävän välimaastoon. Ohjaajan liikeradat ja kestävyys ovat aina olleet niin toisenlaiset kuin omani.”

Toisena ratkaisuna voivat olla erityiset aloittelijoiden lajikokeilukurssit, missä liikuntaa pääsee harrastamaan turvallisessa ympäristössä yhdessä muiden kanssa. Vertaistuki ja yhdessä liikkuminen on myös hyvä keino madaltaa liikuntakynnystä: usein liikunnan aloittamisen esteeksi nousee juuri yksin uuteen paikkaan liikkumaan meneminen. Esimerkiksi liikuntatuutorointi tarjoaa hyvän toimintamallin tämän kynnyksen madaltamiseen. Samalla pääsee purkamaan ja käsittelemään niitä aiempia huonoja kokemuksia.

Urheiluun ja liikuntaan myös yhdistetään usein kilpailu ja omien suoritusten vertailu muihin, mikä osaltaan nostaa liikunnan kynnystä. Tärkeää olisikin luoda liikuntaan sellainen ilmapiiri, jossa ei tarvitse kilpailla ketään vastaan, jos niin ei erityisesti halua: tuloksia ei tarvitse vertailla tai kytätä paljonko painoa kukakin lastaa tankoonsa. Tässä korkeakoululiikunta on turvallinen ympäristö, sillä siellä liikkuu paljon erilaisia ihmisiä, kukin oman motivaationsa innoittamana. Ja niitä motiivejahan on varmasti yhtä paljon kuin meitä liikkujia, kaikki yhtä hyviä.

Parhaimmillaan liikunta tarjoaa meille kaikille oppimiskokemuksia ja mahdollisuuden toteuttaa itseämme omista lähtökohdistamme. Tämän tiivistää hienosti Anna-Maria Isola jo aiemmin mainitussa Liikunta kansalaisen elämänkulussa -teoksessa:

Parhaimmillaan liikunta tarjoaa elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia.

Parhaimmillaan liikunta tarjoaa elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Kuvassa kirjoittaja Kiilopään huipulla syksyisenä sunnuntaiaamuna hetki auringonnousun jälkeen.

”Olen tullut tutuksi kömpelyyteni ja oppimistapani kanssa. Opin liikkeet omaan tahtiini, jos minä ja ympäristöni olemme rauhallisia.[…] Myönteinen oppimisympäristö, hyvä kokemus ja myönteinen käsitys itsestä oppijana ovat hyvän kehän alkupiste. Huomaan sen itsestäni. Kun pelko tai paniikki saa vallan, jätän leikin sikseen. Kun en jännitä, onnistun.”

Kuulostaa simppeliltä, mutta vaatii lempeyttä niin meiltä itseltämme, kuin ympäristöltämmekin. Huomion kiinnittämistä siihen, että kynnys liikuntaan on jokaiselle mahdollisimman matala.

Jos sinulla on ajatuksia siitä, miten liikunnan aloittamisen tai yleisesti sen harrastamisen kynnystä korkeakouluissa saisi madallettua, ole rohkeasti yhteydessä minuun. Otamme ilolla vastaan kaikki uudet ja kokeillutkin ideat!

Hanna Laakso

korkeakoululiikunnan asiantuntija
hanna.laakso(a)oll.fi
p. 044 7800 219

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 9: Liikunta-appro

21.10.2015 // 14:25

Tämä kirjoitus on osa OLL:n hanketta, jonka tarkoituksena on koota ja jakaa keinoja, joilla lisätään arkiaktiivisuutta korkeakouluissa ja tehdään korkeakoululiikunnan palveluista sujuvampia ja yhdenvertaisempia. Lisää liikettä korkeakoulun arkeen -juttusarjassa esitellään erilaisia pieniä ja isoja keinoja edistää liikettä ja liikunnan yhdenvertaisuutta korkeakouluympäristössä. Hankkeeseen on saatu avustusta OKM:n Liikunnallisen elämäntavan edistämisen määrärahoista, jotka rahoitetaan veikkausvoittovaroista.

Teema: Matalan kynnyksen liikunta

Mitä vaatii? Kontaktit paikallisiin liikuntatoimijoihin, kuten yrityksiin ja seuroihin, hyvän organisaation tiedottamaan tapahtumasta ja järjestämään aikatauluja sekä innokkaan henkilön pitämään langat käsissään.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa liikunta-asioista vastaava Marjukka Mattila kuvaa JYY:n liikunta-appron järjestämistä seuraavasti: ”Tapahtuman järjestäminen vaatii hyvissä ajoin etukäteen yritysten ja seurojen kontaktoinnin. Yhteistyötahoilta tulee pyytää selkeät raamit siitä, mitä missä ja milloin tullaan järjestämään ja heille tulee selkeästi kertoa, miten tapahtuma tulee toimimaan ja mitä heiltä vaaditaan. Lähtökohtaisesti mennään tahojen omien ehdotusten mukaan, mutta koordinointi tapahtuu toki järjestäjien kautta. Tapahtuma vaatii pitkien viestiketjujen hallintaa ja tarpeellisen ja selkeä informaation välittämistä sekä seurojen että osallistujien suuntaan, kun tapahtuma lähenee. Simppeli konsepti, mutta vaatii tässä muodossaan ison työpanoksen – tähän kannattaa varata tarpeeksi iso työskentelytiimi. Itse tapahtumapäivänä tapahtuma tulee liikkumaan omalla painollaan, mutta taustatyötä tulee tehdä paljon ja hyvissä ajoin etukäteen. ”

Miksi? Erilaiset appro-tapahtumat ovat opiskelijoiden suosiossa. Perinteiset approt keskittyvät alkoholin ympärille, kun merkintöjä kerätään eri baareissa juomisesta. Tuttua konseptia voi laajentaa myös muihin teemoihin (liikunnan lisäksi esimerkiksi Vaasassa järjestetään Herkkuappro), jolloin tavoitetaan uusia kohderyhmiä. Liikunta-appro on opiskelijoille helppo tapa tutustua paikallisiin liikuntaseuroihin ja vaikkapa löytää uusi harrastus!

l-appro_merkit

JYY:n liikunta-appron osallistujat saivat haalarimerkit päivän aikana suorittamastaan tutkinnosta. (Kuva: Marjukka Mattila)

l-appro_naurujoog

JYY:n liikunta-appron päätöstapahtumassa osallistujat pääsivät kokeilemaan yhdessä naurujoogaa. (Kuva: Marjukka Mattila)

Katso myös muut blogitekstit:

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 1: Pingispöytä käytävällä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 2: Syrjinnästä vapaa alue
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 3: Aktiivinen kokoustila
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 4: Voimistelutelineet kampuksella
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 5: Lainattavat polkupyörät
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 6: Kävijätilastot näkyvillä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 7: Palautteeseen vastaaminen
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 8: Työskentely seisten

Hakemus kisatytöksi Lahteen 2017

15.10.2015 // 11:32

Lahden MM-kisat 2017 hakevat kisatyttöjä organisaatioonsa. Kiintoisaa! Tässä hakemukseni.

Edit. 15.10.2015 klo 13.08: Lahden kisaorganisaatio päivitti kisatyttöhakua n. tunti sitten. Nyt kisatytöksi voivat hakea myös miehet!

Nimi: Teemu Palkki

Puhelinnumero: 044-7800215

Sähköpostiosoite: teemu.palkki@oll.fi

Tämänhetkinen elämäntilanne vapaamuotoisesti (työ- tai opiskelutilanne, harrastukset yms.):

Olen eräänlainen ikiopiskelija, joka kuitenkin on jättänyt opiskelut tauolle ja omistanut kuluvan vuoden liikunnan ilosanoman edistämiselle. Aikojen saatossa olen kokeillut kaikenlaista Finlandia-hiihdosta Jukolan viestiin ja höntsäilevään säbään, ja toisaalta pönöttänyt ja edustanut pomoportaan keskuudessa. Mikäli siis tilaisuuksissa mukana olemiseen kuuluu myös ihmisten kanssa keskustelua, pystyn siihen! Kotoa ei löydy puolisoa eikä lapsia, eikä minusta ehkä kotiäidiksi olisikaan; kisatyttöjen sinkkuus kuitenkin saattaa kiinnostaa myös kisavieraita.

Miksi haet kisatytön tehtävään?

Tulevien vuosien suunnitelmat ovat vielä auki, mutta liikuntakärpäsen purtua tahtoisin olla osa toisaalta perinteistä, mutta toisaalta dynaamista ja aikaansa seuraavaa kilpailuorganisaatiota. Mikäs sen parempaa kuin alkaa kisatytöksi? Mitalien kannattelu ja kauniilta näyttäminen palkintojenjakoseremonioissa olisi suuri kunnia!

Mitä odotat tehtävältä?

Odotan unohtumattomia kokemuksia, jotka kumpuavat osallisuudesta lähes katkeamattomaan perinteeseen, jota edes kahdeksankymmentäluvun kasinotalouden keskellä esitetyt uudistumisvaatimukset eivät ole pystyneet lopullisesti lannistamaan.

Kuka tunnettu henkilö inspiroi sinua ja miksi?

Siiri “Äitee” Rantanen, joka jo 1950-luvulla hiihti Suomea maailmankartalle sukupuolestaan huolimatta. Se on esimerkki, joka kannustaa minua sukupuolestani huolimatta pyrkimään kisatytöksi Lahteen 2017, Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.

Lataa viimeisen kuukauden aikana otettu kuvasi tänne:

Teemu kisatytöksi

Hakija on Opiskelijoiden Liikuntaliiton varapuheenjohtaja, jolle ‘kisatyttö’ kuulostaa tuulahdukselta menneisyydestä. OLL toivoo Lahden kisaorganisaationkin tunnustavan eri sukupuolten välisen tasavertaisen aseman liikunnassa ja urheilussa sekä lopettavan kaikenlaisen esineellistämisen ja seksismin.

 

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 8: Työskentely seisten

14.10.2015 // 13:10

Tämä kirjoitus on osa OLL:n hanketta, jonka tarkoituksena on koota ja jakaa keinoja, joilla lisätään arkiaktiivisuutta korkeakouluissa ja tehdään korkeakoululiikunnan palveluista sujuvampia ja yhdenvertaisempia. Lisää liikettä korkeakoulun arkeen -juttusarjassa esitellään erilaisia pieniä ja isoja keinoja edistää liikettä ja liikunnan yhdenvertaisuutta korkeakouluympäristössä. Hankkeeseen on saatu avustusta OKM:n Liikunnallisen elämäntavan edistämisen määrärahoistajotka rahoitetaan veikkausvoittovaroista.

Teema: Istumisen vähentäminen

Mitä vaatii? Kekseliäisyyttä. Useimmista tiloista löytyy jotain, mistä voi rakentaa sopivan korkuisen työskentelytason. Jos haluat investoida seisomatyöskentelyyn vähän rahaa, muttet kuitenkaan ostaa sähköpöytää, löytyy markkinoilta esimerkiksi kannettaville tietokoneille erilaisia telineitä, jotka soveltuvat myös lyhytaikaiseen työskentelyyn seisten. Muista kuitenkin huolehtia hyvästä työskentelyergonomiasta ja pidä taukoja myös seisomisesta!

Miksi? 10 faktaa istumisesta.

Seisomateline_Bennie

Ei näin…

...vaan näin.

…vaan näin…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

...tai näin...

…tai näin…

Syksyn 2014 sektoritapaamisesta

…tai vaikka näin!


Katso myös muut blogitekstit:

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 1: Pingispöytä käytävällä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 2: Syrjinnästä vapaa alue
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 3: Aktiivinen kokoustila
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 4: Voimistelutelineet kampuksella
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 5: Lainattavat polkupyörät
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 6: Kävijätilastot näkyvillä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 7: Palautteeseen vastaaminen

Viikko Ranskassa: Tasa-arvoa patongilla, viinillä ja liikunnalla?

09.10.2015 // 12:33

20150927_151138 Vietin viime viikon Ranskassa, Pariisin liepeillä, pohtien tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä liikunnassa ja liikunnalla. Majoituspaikkana oli Massy-Palaiseau, joka on lähinnä Pariisin Pasila, ja itse ohjelma vedettiin läpi Paris-Sud-yliopistolla, jossa meille tarjottu opiskelijaruoka sai kaipaamaan Suomen tarjontaa, vaikka majoneesi kovin hyvää onkin.

Ohjelmassa oli Sport Plays Mixed -projekti/-ohjelma/-koulutus, joka keräsi 25 ihmistä viidestä maasta kehittämään suosituksia tasa-arvon edistämiseen sekaliikunnan kautta. Ohjelma oli kehitetty Euroopan Komission Erasmus+-rahalla ranskalaisen Romain Fermonin visiosta, ja sen käytännön toteuttajina olivat Romainin lisäksi skotlantilainen, nykyään Lontoossa asuva Gary Grieve, puolalainen Anna Fedas ja unkarilainen Dóra Faragó, jotka toimivat täysin vapaaehtoisina omista töistään ja opiskeluistaan riippumatta.

Romain oli lähettänyt osallistumispyynnön Liikunnan ja urheilun nuorisokomitea LUNKille, joka kysyi OLL:ltä, olisiko meiltä halukkaita lähtijöitä. Hinta oli minimaalinen ja tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kansainvälisessä toiminnassa OLL:n kärkitavoitteita, joten lähdin mukaan. Vaikka lopputuloksena tehty suositus Suomen osalta ei koske korkeakouluopiskelijoita, osallistuminen kannatti.

Osallistujia paikalle saapui viidestä maasta: Espanjasta, Italiasta, Ranskasta, Saksasta ja Suomesta. Ohjelman aikana tuli selväksi, että Suomessa ja etenkin Espanjassa ja Italiassa puhutaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta – ihmisoikeuksista – täysin eri tasoilla. Vaikka näissä maissa mm. liikuntatunnit ovat yhteisiä eri sukupuolille tiettyyn ikään asti, on ajatus tyttöjen tukemisesta liikunnassa ja urheilussa, tai ylipäänsä siitä, että liikunnan tarkoitus ei ole vain kehittää tulevia urheilijoita, monille uusi ja suoraan sanottuna olematon. Toisaalta poikien kannustaminen perinteisesti tytöille suunnattuihin lajeihin on vielä harvinaisempaa. Siitä, että Suomessa puhutaan parhaimmillaan jo paljon muista asioista kuin kahdesta sukupuolesta, on valitettavasti turha puhuakaan.

En tahdo liikaa arvostella eri Euroopan valtioita, mutta kokemukseni näyttää, että näissä asioissa on paljon tehtävää. Ohjelman tarkoitus ei ollut edistää tasa-arvoa liikunnassa, vaan liikunnalla. Teimme viisihenkisellä suomalaisporukalla (minä, LUNKin Henri Karjula, LUNKin vuoden nuori vapaaehtoinen 2013 Maria Salomaa sekä Jyväskylän yliopiston liikunnan alan opiskelijat Ville Hämäläinen ja Tanja Tuominen) suosituksen siitä, että peruskoulujen liikunnanopetus tapahtuisi sekaryhmissä. Uskomme, että se saa lapset näkemään sukupuolierot nykykäsitystä pienempinä, ja että sitä kautta vähitellen käsitykset sukupuolieroista vähenevät muillakin elämänaloilla.

20150930_142132Kun viikon ohjelmaan kuuluneen lasten jalkapalloturnauksen jälkeen projektiin osallistuneista nuorista osa päätyi pallottelemaan keskenään, joukkoon kuului jotakuinkin kahdeksan miestä ja yksi nainen. Tästä mainitseminen muille yllätti ihmiset: he tajusivat, kuinka tiedostamattomasti tietyt asenteet elävät ihmisissä. Sekaliikunnan ja tasa-arvon asialla olevat ihmisetkään eivät niitä pääse karkuun, kun ne ovat syvällä yhteiskunnassa ja iskostuneet jo lapsena.

Ohjelman päätti viime lauantaina konferenssi, johon osallistui muiden muassa Euroopan opiskelijaliikuntajärjestö EUSAn edustaja, joka kernaasti myönsi, että EUSAssa eivät asiat johtoportaassa ole oikein: hallituksessa on tasan yksi nainen. Edustaja myös totesi oma-aloitteisesti, että sukupolvienkin tasa-arvossa on huomattavasti kehitettävää. Kaikki, joiden kanssa viikon aikana keskustelin, olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi on edelläkävijä näissä asioissa. Se asema pitää säilyttää niin kauan, kunnes olemme tyytyväisiä koko Euroopan ja mielellään koko maailman tilanteeseen.

Teemu Palkki
Varapuheenjohtaja

Sport Plays Mixed -ohjelman suomenkielinen suosituspaperi
EUSAn uutinen projektista

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 7: Palautteeseen vastaaminen

07.10.2015 // 13:09

Tämä kirjoitus on osa OLL:n hanketta, jonka tarkoituksena on koota ja jakaa keinoja, joilla lisätään arkiaktiivisuutta korkeakouluissa ja tehdään korkeakoululiikunnan palveluista sujuvampia ja yhdenvertaisempia. Lisää liikettä korkeakoulun arkeen -juttusarjassa esitellään erilaisia pieniä ja isoja keinoja edistää liikettä ja liikunnan yhdenvertaisuutta korkeakouluympäristössä. Hankkeeseen on saatu avustusta OKM:n Liikunnallisen elämäntavan edistämisen määrärahoista jotka rahoitetaan veikkausvoittovaroista.

Teema: Korkeakoululiikunnan palveluiden kehittäminen paikallisesti

Mitä vaatii? Että palveluille annettu palaute käydään läpi säännöllisesti ja vastauksia kootaan yhteen käyttäjien nähtäville. Esimerkiksi Jyväskylän korkeakoululiikunta julkaisee saamaansa palautetta sekä nettisivuillaan että facebook-sivuillaan vastausten kera.

Miksi? Useimmilla korkeakouluilla on liikuntapalvelujen nettisivuilla palautelomake tai liikuntatiloissa fyysinen palautelaatikko. Mutta mitä palautteille tapahtuu sen jälkeen, kun ne kolahtavat laatikkoon? Kun käyttäjä näkee vastauksia palautteisiin, hän tietää, että ne otetaan huomioon ja että niillä saattaa jopa olla merkitystä palveluiden kehittämisessä.

Turun yliopistoliikunta kerää palautetta käyttäjiltä mm. liikuntatiloissa oleviin palautelaatikoihin. (kuva: Hanna Laakso)

Turun yliopistoliikunta kerää palautetta käyttäjiltä mm. liikuntatiloissa oleviin palautelaatikoihin. (kuva: Hanna Laakso)

 Katso myös muut blogitekstit:

 Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 1: Pingispöytä käytävällä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 2: Syrjinnästä vapaa alue
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 3: Aktiivinen kokoustila
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 4: Voimistelutelineet kampuksella
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 5: Lainattavat polkupyörät
L
isää liikettä korkeakoulun arkeen 6: Kävijätilastot näkyvillä

Liikuntatuutoroinnin 10 käskyä

30.09.2015 // 10:07

OLL_liikuntatuutori Vaikka jo 1980-luvulla puhuttiin liikunnan yhdistämisestä tiivimmin tuutorointiin, käynnistyi liikuntatuutorointi toden teolla 2009 Oulusta, missä Lähtenyt liikkumaan -hankkeessa liikuntasuunnittelija Ismo Miettinen pilotoi toimintamallia Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Sen jälkeen toimintamalli onkin innostanut opiskelijoita korkeakouluissa ympäri Suomen kehittämään ja kehittymään liikunnan edistämisessä.

Vuosien varrella olen saanut paljon kysymyksiä ja toiveita siitä, että OLL:n tulisi määritellä liikuntatuutorointia tarkemmin. Alkuun emme tätä halunneet tehdä,  koska eri  paikkakunnilla lähdettiin rakentamaan hyvinkin erilaisia malleja paikalliset erityispiirteet huomioiden: kohderyhmät, järjestäjät ja liikuntatuutorien  rooli vaihtelivat paljon  korkeakoulujen välillä. Nyt viitisen vuotta liikuntatuutorointia eri paikkakunnilla seurattuani uskaltauduin vihdoin kirjaamaan ylös  liikuntatuutoroinnin 10 käskyä.

  Disclaimer: Suositukset ovat hyvinkin subjektiivisia ja niistä saa ja pitääkin poiketa, jos siltä tuntuu. Olen kuitenkin yrittänyt perustella, miksi olen juuri  näihin suosituksiin  päätynyt, joten näitä perusteluja vasten voit peilata valintaasi ja sitä, miksi juuri se toimintatapa on teillä parempi.

1. Suunnittele huolella!

Vaikka Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -sanonnan voikin yleensä heittää roskakoriin, pitää se kokemukseni mukaan liikuntatuutoroinnin kohdalla hyvin paikkansa. Varsinkin kun on kyse uudesta toimintamallista, on hyvä määrittää tarkasti etenkin toiminnan perustarkoitus: Miksi meidän korkeakoulussamme pitää olla liikuntatuutoreita? Mitä me heiltä odotamme? Kun osaat itse vastata näihin kysymyksiin, osaat myös auttaa liikuntatuutoreita heidän toiminnassaan. Jos toiminnan perusidea on kaikille epäselvä, on toimintakin helposti epämääräistä.

Avuksi suunnitteluun löytyy OLL:n intrasta esimerkiksi liikuntatuutoroinnin tarkastuslista, jonka läpikäymällä olet jo pitkällä ja josta voit kiperän paikan tullen aina tarkastaa, mitä olitkaan tekemässä.

MUTTA… Hyvin suunniteltu ei ole vielä ollenkaan tehty, eli jossain vaiheessa täytyy vain lähteä kokeilemaan. Ja toisaalta uskaltaa muuttaa suuntaa, jos tuntuu, että ensimmäinen kokeilu ei johda haluttuihin tuloksiin.
sektori_iida

2. Nimeä vastuuhenkilö, joka ei vaihdu joka vuosi

Etenkin uuden toimintamallin kanssa, joka ei vielä ole vakiinnuttanut paikkaansa, on jatkuvuus erityisen tärkeää. Siksi suosittelenkin, että päävastuu liikuntatuutoroinnin vuosittaisessa organisoinnissa olisi työntekijällä. Näin turvataan tiedon siirtyminen vuodelta toiselle ja toisaalta joka vuosi ei tarvitse miettiä uudelleen parhaita toimintatapoja. Toiminnan rutinoituessa siihen myös menee vähemmän aikaa.

MUTTA… Kuitenkin on tilanteita, joissa pysyvän vastuuhenkilön nimeäminen voi olla mahdotonta, jos liikuntatuutorointi on täysin esimerkiksi opiskelijakunnan hallituslaisen vastuulla. Tällöin on erityisen tärkeää huolehtia toiminnan riittävästä dokumentoinnista ja uuden vastuuhenkilön perehdyttämisestä.

3. Älä tee yksin

Tämä käsky koskee niin liikuntatuutoroinnin järjestämistä, kuin liikuntatuutorin toimimistakin: yhdessä ideointi ja vastuiden jakaminen on kivempaa ja kevyempää. Kaikkein parasta on, jos liikuntatuutoroinnista vastaa tiimi, jossa on opiskelija- tai ylioppilaskunnan työntekijä ja hallitusvastaava, jolloin tiimissä on sopivasti uutta intoa ja rautaista kokemusta. Myös liikuntatuutoreiden kannattaa toimia pareittain. Molemmissa tapauksissa oleellista on, että kukaan ei jää yksin vastuidensa kanssa ja aina on mahdollista pallotella ideoita ja saada tukea omille ajatuksilleen.

MUTTA… Jos kuitenkin jostain syystä jäät yksin liikuntatuutoroinnin kanssa, muista huolehtia omasta jaksamisestasi ja yritä edes välillä jutella jonkun kanssa toiminnan kehittämisestä ja haasteista, joita kohtaat. Tähän esimerkiksi OLL:n sektoritapaamiset (LINKKI) tarjoavat loistavan mahdollisuuden. Muista myös huolehtia seuraajasi riittävästä perehdytyksestä.

4. Kohdista toiminta uusiin opiskelijoihin

Uudet opiskelijat ovat selkeä ja suhteellisen helposti tavoitettava kohderyhmä. Toimintaa – varsinkin uutta sellaista – markkinoidessa kohderyhmän saavuttaminen on kriittistä. Uudet opiskelijat etsivät vielä paikkaansa ja sosiaalista verkostoaan korkeakoulussa. Liikuntatuutorointi tarjoaa uusia mahdollisuuksia tutustua muihin opiskelijoihin mielekkään tekemisen avulla.

Lisäksi uudet opiskelijat ovat elämänvaiheessa, jossa heidän elämässään tapahtuu paljon muutoksia: uuden elämänvaiheen alussa luodaan uudet rutiinit. Siksi olisi tärkeää varmistaa, että liikunta kuuluu näihin rutiineihin ja uusi tai vanha harrastus löytyy myös opiskelupaikkakunnalla.

MUTTA… Jos kuitenkin haluat kohdistaa toiminnan johonkin muuhun kohderyhmään, kiinnitä erityistä huomiota toiminnan markkinointiin.

5. Rekrytoi liikuntatuutoreiksi tuutoreita

Tämä on ehkä kaikkein ristiriitaisin käsky. Monessa korkeakoulussa on kokeiltu erilaisia malleja liikuntatuutoreiden valinnassa: joissain korkeakouluissa liikuntatuutorit rekrytoidaan vertaistuutoreiden joukosta, toisissa kuka tahansa kiinnostunut voi hakea liikuntatuutoriksi. On totta, että vertaistuutoreilla saattaa olla syksyllä melko tiukka aikataulu jo perustuutoroinnissa ja liikuntatuutorointi jää vähemmälle huomiolle alkuhulinoissa. Kuitenkin heidän etunaan on suora kontakti uusiin opiskelijoihin. Keväällä 2015 tehdyn liikuntatuutorointikyselyn mukaan yksi suurimpia haasteita liikuntatuutoroinnissa on se, että liikuntatuutorit eivät tavoita uusia opiskelijoita.

Vertaistuutoreiden eduksi voi lukea myös sen, että yleensä he saavat koulutusta esimerkiksi ohjaamisesta tai ryhmätoiminnasta. Näin varsinaisessa liikuntatuutorointikoulutuksessa voidaan keskittyä täysin liikunta-asioihin.

MUTTA… Jos valitset liikuntatuutoreiksi myös ei-vertaistuutoreita, kiinnitä erityistä huomiota koulutukseen ja siihen, että liikuntatuutorit tekevät yhteistyötä muiden vertaistuutoreiden kanssa, jotta uudet opiskelijat tietävät toiminnasta ja kokevat sen helposti lähestyttäväksi.

6. Panosta koulutukseen

Kuva blogitekstiinKouluttaessani liikuntatuutoreita kysyn yleensä miten moni koulutuksen osallistujista tiesi mitä liikuntatuutorointi on ennen kuin haki itse liikuntatuutoriksi. Yleensä maksimissaan puolet nostaa kätensä. Koska toimintamallia ei vielä tunneta kunnolla, on hyvä koulutus erityisen tärkeää. Muista kertoa liikuntatuutoreille selkeästi mitä heiltä odotat ja mitä liikuntatuutorointi tarkoittaa teidän korkeakoulussanne. Kannattaa myös varata aikaa yleiseen ideointiin ja toiminnan konkreettiseen suunnitteluun: mitä valmiimpia suunnitelmat ovat koulutuksesta lähtiessä, sitä varmemmin ne toteutetaan.

Kannattaa myös hyödyntää yhteistyötahoja koulutuksessa: esimerkiksi opiskeluterveydenhuolto voi olla kiinnostunut kertomaan opiskelijoiden liikuntatottumuksista tai kaupungilta voidaan tulla kertomaan paikallisista liikuntamahdollisuuksista kampuksen ulkopuolella.

MUTTA… jos jostain syystä yhteinen koulutustilaisuus ei onnistu, kannattaa panostaa riittävään tukimateriaaliin ja varata aikaa liikuntatuutoreiden kysymyksiin vastaamiseen. Esimerkiksi OLL:n liikuntatuutorin opas tarjoaa hyvän pohjan materiaalille.

7. Varaa aikaa ryhmäytymiseen

Liikuntatuutorikoulutuksen ehkä tärkein anti on muihin tuutoreihin tutustuminen ja liikuntatuutoreiden keskinäinen ryhmäytyminen. Tähän kannattaakin panostaa esim. erilaisin tutustumisleikein ja sekoittamalla porukkaa ryhmätöihin. Parhaimmillaan ryhmäytyminen johtaa opiskelualojen väliseen yhteistyöhön myös liikunnan ulkopuolella. Jos mahdollista, kannattaa myös kannustaa liikuntatuutoreita toimimaan pareittain, jolloin ideoiden pallottelu ja toteuttaminen on helpompaa kuin yksin toimiessa.

MUTTA… Jos koulutuksessa ei ole mahdollista varata aikaa ryhmäytymiseen, tarjoaa sosiaalinen media mahdollisuuksia rentoon yhteydenpitoon. Esimerkiksi liikuntatuutoreiden yhteinen facebook-ryhmä tarjoaa hyvän alustan kokemusten jaolle.

8. Tue etenkin viestinnässä

Keväällä 2015 toteutetun liikuntatuutorointikyselyn mukaan viestintä on yksi suurimmista haasteista liikuntatuutoroinnissa. Toisaalta, niin se tuntuu olevan aina ja kaikkialla. Liikuntatuutoreilla ei välttämättä ole kokemusta viestinnästä, eikä kanavia tavoittaa opiskelijoita. Siksi on tärkeää, että autat heitä viestien muotoilussa ja sopivien viestintäkanavien löytämisessa. Voitte esimerkiksi jo koulutuksessa käydä läpi mitä kannattaa huomioida lajikokeilua järjestettäessä (vinkkejä löytyy esimerkiksi OLL:n liikuntatuutorin oppaasta).

MUTTA… Myöskään sinun ei tarvitse olla viestinnän ammattilainen, vaan liikuntatuutoreilla on yleensä mahtavia ideoita. Kannattaakin käyttää esimerkiksi koulutuksessa hetki viestinnän brainstormaukselle.

9. Pidä yhteyttä liikuntatuutoreihin

Oulussa liikuntatuutorointia kehittänyt Ismo Miettinen korosti kokemuksiensa perusteella, että yhteydenpito liikuntatuutoreihin pitkin vuotta on avain onnistumiseen. Muita siis kysellä säännöllisesti liikuntatuutoreilta heidän fiiliksiään, muistutella toiminnasta ja heittää vaikka ideoita uusista toimintamuodoista. Sähköisen yhteydenpidon lisäksi vuoden aikana kannattaa järjestää muutama tilaisuus, jolloin liikuntatuutorit tapaavat toisiaan ja pääsevät jakamaan kokemuksiaan. Tämän voi hyvin tehdä esimerkiksi lajikokeilujen ohessa, jolloin tilaisuudet toimivat myös palkkiona liikuntatuutoreille.

MUTTA… Jos laajempaan yhteydenpitoon ei ole jostain syystä mahdollisuutta, niin noudata ainakin seuraavaa käskyä, eli…

2013-09-27 LiiTut Kiilopää

10. Kiitä!

Vaikka suurin motivaatio liikuntatuutoreille tuleekin varmasti liikunnan ilon jakamisesta, ei kiitos ja palkitsemista saa unohtaa. Muista siis säännöllisesti kiittää liikuntatuutoreita heidän tekemästään tärkeästä työstä ja positiivisesta liikunnan ilmapiiristä, jota he levittävät kampuksillenne.

Kiitos kuuluu myös meiltä teille, liikuntatuutoroinnin järjestäjät ja liikuntatuutorit ympäri Suomen! Viimeisen viiden vuoden aikana liikuntatuutorointi on levinnyt Oulun pilotista yli 25 korkeakouluun. Vaikka edelleen iso osa opiskelijoista ei ole kuullutkaan liikuntatuutoroinnista, toimi suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014-2015 yli 300 liikuntatuutoria, jotka liikuttivat tuhansia opiskelijoita.

Iso kiitos teille kaikille siitä! Jatketaan tätä mahtavaa työtä, jotta yhä useampi opiskelija löytäisi liikunnan ilon!

Liikunnan parissa nähdään!

Hanna Laakso
korkeakoululiikunnan asiantuntija

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 6: Kävijätilastot näkyvillä

23.09.2015 // 21:44

Tämä kirjoitus on osa OLL:n hanketta, jonka tarkoituksena on koota ja jakaa keinoja, joilla lisätään arkiaktiivisuutta korkeakouluissa ja tehdään korkeakoululiikunnan palveluista sujuvampia ja yhdenvertaisempia. Lisää liikettä korkeakoulun arkeen -juttusarjassa esitellään erilaisia pieniä ja isoja keinoja edistää liikettä ja liikunnan yhdenvertaisuutta korkeakouluympäristössä. Hankkeeseen on saatu avustusta OKM:n Liikunnallisen elämäntavan edistämisen määrärahoista jotka rahoitetaan veikkausvoittovaroista.

Teema: Korkeakoululiikunnan arjen sujuvoittaminen

Mitä vaatii? Kuntosalin kävijämäärien seuraamisen ja tietojen tulostamisen viikottain. Tulosteen voi laittaa näkyville kuntosalin oven lähistölle ja se tulee päivittää joka viikko. Koonnin kävijämääristä voi myös julkaista säännöllisesti liikuntapalvelujen nettisivuilla (ks. esim. UniSport)

Miksi? Käyttäjät näkevät aikataulusta, milloin salilla on edellisviikolla ollut eniten ruuhkaa ja voivat halutessaan suunnitella aikataulunsa niin, että voivat treenata ruuhka-aikojen ulkopuolella. Tämä voi madaltaa kynnystä tulla kuntosalille treenaamaan ja sujuvoittaa ylipäänsä liikkujien ja palvelujen toimintaa, jos käyttäjät ohjautuvat tasaisemmin eri ajoille.

Kävijäraportti

UniSportin Meilahden kuntosalin ovelta löytyy värikoodattu kävijätilasto edellisviikolta. (kuva: Jussi Ansala)

Katso myös muut blogitekstit:

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 1: Pingispöytä käytävällä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 2: Syrjinnästä vapaa alue
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 3: Aktiivinen kokoustila
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 4: Voimistelutelineet kampuksella
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 5: Lainattavat polkupyörät

 

Vinkkaa oma keinosi lisätä liikettä korkeakoulun arkeen: hanna.laakso(a)oll.fi

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 5: Lainattavat polkupyörät

16.09.2015 // 13:42

Tämä kirjoitus on osa OLL:n hanketta, jonka tarkoituksena on koota ja jakaa keinoja, joilla lisätään arkiaktiivisuutta korkeakouluissa ja tehdään korkeakoululiikunnan palveluista sujuvampia ja yhdenvertaisempia. Lisää liikettä korkeakoulun arkeen -juttusarjassa esitellään erilaisia pieniä ja isoja keinoja edistää liikettä ja liikunnan yhdenvertaisuutta korkeakouluympäristössä. Hankkeeseen on saatu avustusta OKM:n Liikunnallisen elämäntavan edistämisen määrärahoista.

Teema: Työmatka-/opiskelumatkaliikunta, arkiaktiivisuus

Mitä vaatii? Riittävän määrän polkupyöriä korkeakoululla lainattavaksi sekä selkeän lainausjärjestelmän. Esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulun kampusjopot ovat henkilökunnan ja opiskelijoiden lainattavissa kampuskirjastoissa. Selkeät käyttösäännöt ja pyörien huoltaminen säännöllisesti tekee niiden käytöstä houkuttelevaa.

Miksi? Työ- ja muut asiointimatkat ovat hyvää aikaa liikunnalle, koska silloin ei tarvitse lähteä enää erikseen töiden jälkeen liikkumaan. Kampuspyörät kannustavat liikkumaan lyhyitä matkoja lihasvoimalla ja säästämään samalla luontoa. Kampuspyörät myös tuovat korkeakoululle positiivista näkyvyyttä ympäri kaupunkia!

Mikkelin ammatikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta voivat lainata kampuskirjastoista kampusjopoja käyttöönsä. Kuva: Aki Loponen, Loma Graphics 2015MAMK Mikkeli

Mikkelin ammatikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta voivat lainata kampuskirjastoista kampusjopoja käyttöönsä. Kuva: Aki Loponen, Loma Graphics 2015MAMK Mikkeli


Katso myös muut sarjan blogitekstit:

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 1: Pingispöytä käytävällä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 2: Syrjinnästä vapaa alue
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 3: Aktiivinen kokoustila
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 4: Voimistelutelineet kampuksella

 

Vinkkaa oma keinosi lisätä liikettä korkeakoulun arkeen: hanna.laakso(a)oll.fi