Blogi

Kohderyhmäymmärryksellä kohti vaikuttavaa muutosohjelmaa

19.01.2017 // 12:32

Loppuvuodesta 2015 Opiskelijoiden Liikuntaliitto alkoi pohtia yhteiskunnallisen markkinoinnin periaatteita hyödyntävän opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävän muutosohjelman toteuttamista. Lyhyesti määriteltynä yhteiskunnallisella markkinoinnilla (eng. social marketing) tarkoitetaan lähestymistapaa, johon pohjautuvilla toimenpiteillä pyritään muuttamaan tai ylläpitämään ihmisten käyttäytymistä siten, että se hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa yleisesti (NSMC 2010). Kevättalvella 2016 OLL valittiin yhdessä viidentoista muun organisaation kanssa SOSTE: n ja Sitran järjestämään yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutuskokeiluun. 

 

Kuva: Eeva Honkanummi, Espoon kaupunki

Kuva: Eeva Honkanummi, Espoon kaupunki

 

Koulutuskokeilussa painotettiin paljon kohderyhmäymmärryksen merkitystä vaikuttavien muutosohjelmien suunnittelussa. Yhteiskunnallisen markkinoinnin periaatteiden mukaisesti on tärkeää ymmärtää kohderyhmää mahdollisimman syvällisesti, jotta päästään selville kohderyhmän sisäisistä erityispiirteistä. Nämä tunnistamalla voidaan kohderyhmä segmentoida ominaisuuksiensa mukaan pienempiin ryhmiin ja suunnitella siten vaikuttavia ja paremmin kohdistuvia interventioita.

Valitettavan usein muutosohjelmaa suunnitellessa kohderyhmä ajatellaan yhteneväiseksi porukaksi vailla sisäistä variaatiota. Saatetaan toteuttaa toimenpiteitä, joiden kohderyhmä on niin laaja, että viesti ei lopulta tavoita oikeastaan ketään. Joskus taas kohderyhmä saatetaan yrittää segmentoida, mutta vain omaan asiantuntemukseen tai yksipuoliseen tietoon perustuen. Uuden ja syvällisemmän tiedon kerääminen kohderyhmästä nähdään helposti liian kalliiksi ja aikaa vieväksi. Kohderyhmäymmärryksen laiminlyönnin vaarana piilee kuitenkin muutosohjelmaan varattujen resurssien hukkaan heittäminen, kun sillä ei saadakaan haluttuja vaikutuksia aikaan.

Koulutuskokeilun myötä havahduimme siihen, että meillä oli olemassa kyselytutkimuksiin pohjautuvaa tietoa korkeakouluopiskelijoiden liikunta-aktiivisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, mutta laadullinen tutkimustieto opiskelijoiden liikuntaan liittyvistä motivaatiotekijöistä, arvoista, asenteista ja kilpailevista tekijöistä puuttui. Ymmärsimme, että tulisimme tarvitsemaan myös tämän kaltaista tietoa segmentoinnin ja interventioiden suunnittelun tueksi.

Muutosohjelmaa suunnittelevan organisaation on mahdollista hankkia kohderyhmästä tietoa joko itse tai ulkoistamalla tutkimus- ja selvitystyö. Usein jälkimmäinen vaihtoehto tulee kyseeseen, jos organisaatiossa ei ole riittävästi aikaa tai asiantuntemusta tutkimustyön tekemiseen. Valmiiden tutkimustulosten hankkimisen ongelmana on kuitenkin kohderyhmäymmärryksen jääminen pinnalliseksi, mikä vaikeuttaa intervention suunnittelua. Me Opiskelijoiden Liikuntaliitossa halusimme saada mahdollisimman kattavan kuvan tutkittavasta aiheesta, joten päätimme teettää tutkimuksen ulkopuolisen tutkimuspalvelun avulla, mutta kuitenkin osallistuen aktiivisesti lähes kaikkiin tutkimuksen vaiheisiin.

Tutkimuksen toteuttajaksi valikoitui tarjouskilpailun myötä Ahaa! -tutkimuspalvelu. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla alle terveysliikuntasuosituksen liikkuvia tamperelaisia toisen vuoden korkeakouluopiskelijoita. Tampere valikoitui aineiston keruun paikaksi muun muassa siksi, että paikkakunnalla on kolme korkeakoulua; yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu, joilla kaikilla on yhteiset ja kattavat opiskelijaliikuntapalvelut. Koska tavoitteenamme oli saada haastatteluista esiin mahdollisimman syvällinen kuva opiskelijoiden liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyvistä tekijöitä, toivoimme saavamme esiin muita, kuin palveluiden puutteeseen liittyviä asioita.

Toisen opiskeluvuoden juuri aloittaneet opiskelijat ajattelimme olevan parhaita asiantuntijoita siinä, miten liikunta näyttäytyy arjessa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Opiskeluiden aloittaminen on tunnetusti tärkeä nivelvaihe monen nuoren elämässä ja sen aikana luodaan usein loppuelämän kestäviä liikuntatottumuksia. Tässä elämänvaiheessa olevien opiskelijoiden arjen ymmärtäminen on tärkeää, kun suunnitellaan muutosohjelmaa tälle kohderyhmälle.

Ennen haastateltavien rekrytointia teimme havainnointia Tampereen korkeakoululiikunnan tiloissa sekä haastattelimme liikuntatyöntekijöitä. Haastateltavat rekrytoitiin kolmen korkeakoulun kampuksilta. Tavoitimme haastateltavat kysymällä suoraan heidän opintojensa kestoa ja liikunnan harrastamisen määrää. Tämän lisäksi tarjosimme heille mahdollisuutta osallistua fyysisen aktiivisuuden objektiiviseen mittaukseen. Mittauksen tarkoituksena oli ensisijaisesti toimia pilottina myöhemmin toteutettavalle suuremman opiskelijajoukon mittaukselle, mutta sen kautta saimme myös mielenkiintoisen lisäelementin tutkimukseen. Lähes kaikki haastatellut opiskelijat ottivat mittarit viikoksi käyttöönsä.

Aineiston analyysin jälkeen pidimme työpajan OLL: n toimistolla Helsingissä, johon kutsuimme yhteiskunnallisen markkinoinnin, laadullisen tutkimuksen, liikunta- ja terveystieteiden sekä opiskelijaliikuntapalveluiden asiantuntijoita sekä opiskelijoita. Puolipäivää kestäneessä työpajassa pohdimme yhteisesti interventioehdotuksia tutkimustuloksiin pohjautuen. Nämä ehdotukset esiteltiin vielä paria viikkoa myöhemmin Tampereella järjestetyssä toisessa työpajassa, jonka osallistujina oli kahdeksan tamperelaisopiskelijaa eri kampuksilta. He saivat antaa palautetta interventioehdotuksista ja täydentää niitä. Työpajojen ideana oli hyödyntää erilaista asiantuntemusta sekä osallistaa opiskelijoita ja asiantuntijoita muutosohjelman suunnittelussa.

Seuraava ja haastavin askel on interventioiden valinta ja testaus. Vaikka pohjatyö on tehty melko perinpohjaisesti, syvällinenkään kohderyhmäymmärrys ei yksinään takaa vaikuttavaa muutosohjelmaa. Sen lisäksi tarvitaan aimo annos älyä, luovuutta, uskallusta ja hitusen onneakin.

 

Hanne Munter, Korkeakoululiikunnan asiantuntija Opiskelijoiden Liikuntaliitto. Kirjoittaja osallistui Soste: n ja Sitran yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutuskokeiluun keväällä 2016.

Miten En istu -päiväni meni?

08.12.2016 // 11:30

Olin päättänyt viettää Älä istu -tempauspäivänä (29.11.) omaa henkilökohtaista En istu -päivää. Seuraavassa havaintoja ja fiiliksiä päivästä.

Virheitä ja rajauksia:
Päivä alkoi – niin, istahtaen ajatuksissani olohuoneen nojatuolille laittamaan Pikku kakkosta päälle. Noin puoli tuntia myöhemmin tein jo toisen virheen, tällä kertaa tietoisesti. Totesin, että lapsen pukemaan auttaminen seisten aamun tiukalla päiväkotiaikataululla siten, että lapsi samalla katsoo televisiota, ei ole mahdotonta, mutta siinä tilanteessa itselleni liian rankkaa. Eli plörinäksi meni jo alusta alkaen 😉

En myöskään työmatkapyöräillyt pystypäin. Olisi varmasti pitänyt poistaa satula päivän ajaksi. Lisäksi rajasin, että eettisistä syistä ainakin osa päivän vessakäynneistä ei tapahdu seisten. Ja edelleen: koska Kauppakorkeakoululla seisten syöminen ei käytännössä ole mahdollista, niin istuin lounaan ajan. Käytännössä siis En istu -päiväni rajautui työpäivääni toimistolla, osittain myös aamuun ja iltaan.

Keskeiset tunnelmat ja tuntemukset:
Rajauksista huolimatta sain päivän aikana ainakin yhden mielestäni erittäin tärkeän tuntemuksen: tunteen siitä tietyntyyppisestä ahdistavuudesta, että joutuu työskentelemään koko päivän tietyssä asennossa. Samalla muistin, kuinka samantyyppinen ahdistavuus oli istumisen osalta välillä läsnä ennen istumisen tauottamista mahdollistavia kevyitä työtasoja tai nykyisiä sähköpöytiä.

Toinen keskeinen havainto ja fiilis päivästä oli se, että nyt kun itselläni istumisen tauottaminen ja seisten työskentely on arkipäiväistynyt, niin kaikenlaiset pikkuniksit tuntuvat jotenkin turhalta kikkailulta. Uskoisin tämän olevan luonnollinen kehityskulku. Kun asia oli toimistollamme pari vuotta sitten uusi, etsimme mm. teemaan sopivia biisejä (esim. Bob Marleyn Get Up Stand Up). Yhteenvetona tästä tuntemuksesta – ja ehkä koko En istu -päiväkokeilustakin – voisi sanoa, että sen minkä päivittäisen istumisen vähentämisen luonnollisuudessa on voittanut, on sen innostavuudessa hävinnyt.

PS. Vielä yksi virhe. Puolisoni lähetti ko. päivän aamuna klo 9:25 ao. tekstiviestin:

Moi, päästiin mukavasti [päiväkoti] Muusaan. Sä muuten istuit, kun me lähdettiin 😉

 

Tekstin kirjoittaja Jussi Ansala toimii Opiskelijoiden Liikuntaliitossa Korkeakoululiikunnan asiantuntijana, on parin viimeisen vuoden aikana noussut seisomaan ja likettää uutta näkymää.

SCK_1638-Edit

Kohti Liikkuvaa Koulutusjärjestelmää

01.12.2016 // 08:34

Lueskelin taannoin vuonna 2011 valmistunutta Opiskelijoiden Liikuntaliiton “Hyvä korkeakoululiikunta” -raporttia. Julkaisun ensimmäisillä sivuilla tulee vastaan kappale, jossa suositellaan korkeakoululiikunnan tukemiseksi Liikkuva korkeakoulu -hankkeen rakentamista. Tämän ehdotetun hankkeen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut toteuttaa nykyisen maan hallituksen Liikkuva Koulu -kärkihankkeen tapaista kokonaisvaltaiseen fyysiseen aktiivisuuteen kannustavaa korkeakouluympäristöä. Tarkoituksena oli saattaa käytäntöön korkeakoululiikunnan suositukset ja seurata korkeakoululiikuntapalveluiden kehittymistä Suomen kaikissa korkeakouluissa.

Suositusten toteutumista on seurattu vuonna 2013 Korkeakoululiikunnan barometrissa ja ensi vuonna suositusten toteutumista seurataan jälleen kerran. Kehitystä tapahtui paljon jo vuosien 2011-2013 välillä, mikäli tarkastelee suositusten toteutumista. Korkeakoululiikuntapalveluita järjestetään useammassa korkeakoulussa ja palvelut itsessään ovat kehittyneet huimasti. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä hankeavustuksia korkeakoululiikuntapalveluiden aloittamiseen ja kehittämiseen seurattaessa viimeisten vuosien ajalta voi helposti argumentoida, että kehitystä on tapahtunut paljon vuoden 2013 jälkeenkin.

Palveluista kampukselle

Kehitys kehittyy korkeakoululiikunnan palveluiden puolella, mutta mikä on tilanne fyysiseen aktiivisuuden mahdollistamiseen muualla kampusympäristössä? Tarkastellaan yhtä fyysisen aktiivisuuden määrään vaikuttavaa elementtiä eli istumista.  Korkeakoululiikunnan barometrin (2013) mukaan opiskelijat istuvat 9-10 tuntia päivässä, mikä on nuorten ja aikuisten valtakunnallisiin suosituksiin nähden hälyttävän paljon.

Tällä viikolla osallistuin Tampereella järjestettyyn työpajaan, joka oli osa laadullista opiskelijoiden liikuntasuhdetta selvittävää tutkimusta. Tutkimuksessa haastateltiin opiskelijoita heidän liikuntatottumuksistaan ja liikuntaan liittyvistä ajatuksistaan. Työpajan keskusteluissa kävi ilmi, että istumisen vähentäminen oli näille opiskelijoille vielä varsin vieras asia. Pitkäaikainen istuminen nähtiin normina, joka kuuluu osaksi opiskelukulttuuria niin luonetosaleista kuin muissakin opiskelutiloissa. Moni oli havainnut itsellään niska-hartia- ja alaselkävaivoja. Mikäli koululla tarjottaisiin mahdollisuus vähentää istumista esimerkiksi pöydän päälle asetettavien tasojen avulla ja niitä olisi helppo käyttää, opiskelijat olivat kiinnostuneita kokeilemaan vähempää istumista.

Tutkimusten mukaan istumisen vähentäminen ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen opiskelupäivän aikana voi merkittävästi parantaa opiskelukykyä. Erittäin tuoreen tutkimuksen* mukaan 6-8 -vuotiaiden poikien istuva elämäntapa oli suoraan yhteydessä heikompaan lukutaitoon verrattaessa vähän istuviin.  Hallituksen kärkihanke Liikkuva koulu pyrkii juurikin siihen, että aktiivisuudesta tulisi oppimista tukeva elementti.

Ensimmäinen askel kohti Liikkuvaa Koulutusjärjestelmää

Nyt joulukuun 1. päivänä järjestetään ensimmäinen toiselle ja korkea-asteelle suunnattu Liikkuva Koulu -laajennusseminaari. Seminaarin tarkoituksena on avata toisen ja korkea-asteen edustajille sitä, mitä Liikkuva koulu on tähän asti ollut ja miten sitä voitaisiin lähteä laajentamaan käytännön tasolla toiselle ja korkea-asteelle. Ensi vuoden alusta avataan avustushaku toiselle asteelle ja loppuvuodesta on tarkoitus avata haku myös korkeakouluille.

Tämä on äärimmäisen hieno asia. Meillä on nyt mahdollisuus luoda koko Suomen koulutusjärjestelmän läpileikkaava aktiivinen kampusympäristö, joka tukee oppilaiden ja opiskelijoiden jaksamista koulupäivässä ja arjessa aina siitä ensimmäisestä koulupäivästä korkeakoulusta valmistumiseen saakka.

Tällaista järjestelmää ei muualta maailmasta löydy. Voisimmeko me olla ensimmäisiä tulevaisuuden suunnannäyttäjiä?

 

Marjukka Mattila, varapuheenjohtaja

 

marjukka-mattila-2

 

FISU Forum 2016 opiskelijan silmin

07.09.2016 // 11:29

Viikon mittainen opiskelijaliikunnan ja –urheilun seminaari aurinkoisessa Etelä-Ranskassa, minne on luvattu joka päivälle yli 30 astetta lämmintä. Samaan aikaan Ranskassa pelataan jalkapallon EM-kisoja. Hauskaa? Kyllä. Lomaa? Ei todellakaan. Ohjelmaa oli jokaiselle päivälle merkitty yhdeksästä yhdeksään ja lämpö aiheutti jo vaikeuksiakin. Tässä blogissa avaan vähän viikon tapahtumia.

FISU_forum_sali

FISU Forum on kansainvälisen opiskelijaurheiluliitto FISUn joka toinen vuosi järjestämä koulutustapahtuma. Forumissa käsitellään opiskelijaliikuntaan ja -urheiluun liittyviä teemoja, kuten johtajuutta, tasa-arvoa ja etiikkaa. Jokainen FISUn jäsenmaa saa lähettää Forumiin kaksi opiskelijaa ja kaksi korkeakoululiikunnan parissa työskentelevää henkilöä. Tänä vuonna Montpellierissa oli mukana osallistujia 51 maasta 5 maanosasta.

Sunnuntai 3.7 – Lämpöön!

Suomalaisia FISU Forumiin lähti neljä. OLL:n pääsihteeri Hanna Laakso, UniSportilta liikuntapäällikkö Janne Pakarinen, FISU:n hallituksen jäsen Hilkka Pöyhönen ja allekirjoittanut.

Ensimmäinen päivä meni majoittautuessa ja tutustuessa Montpellieriin. Positiivisena juttuna kaikilla oli oma yhden hengen huone opiskelija-asuntolassa, joka sijaitsi mainion kulkuyhteyden (ratikka) varrella. Miinuspuolena on pakko mainita ilmastoinnin puuttuminen à Huoneissa oli tuskallisen kuuma myös öisin.

Maanantai 4.7 – Kuka, mitä, miten?

Ohjelma alkoi avajaisseremonialla kongressitalolla. Puheita, kaikkien maiden esittely, opiskelijaurheilun historiaa ja paljon käytännön ohjeita. Puheissa mainittiin kiitettävästi fyysisen aktiivisuuden määrän laskeminen – samalla kun avajaisissa istuttiin n. 3,5h yhdellä lyhyellä tauolla. Puhumassa oli muuten myös Montpellierin varapormestari, joka on (muistaakseni) 22-vuotias!

Fisuforum_avajaiset_delegaatioSeminaarin rakenne vaikutti mielenkiintoiselta: Ensin olisi luento jostain aiheesta, jonka jälkeen jakauduttaisiin pienryhmiin pureskelemaan aihetta annettujen kysymysten kautta. Lisäksi ohjelmassa olisi ”Youth Leadership Seminar” -luentoja, joiden aiheet vaikuttivat mielenkiintoisilta ja puhujiksi oli hankittu todellisia asiantuntijoita.

Edellämainitun ”oikean” touhun lisäksi ohjelmaa oli täytetty erilaisilla kulttuurillisilla ja
liikunnallisilla aktiviteeteilla.

Olennaisena osana viikkoon kuului myös opiskelijoiden tekemä ryhmätyö. Aiheita oli valittavana kaksi: Gender Equality Policy ja International Day of University Sport. Itse valitsin ensimmäisen, jonka pariin päätyi yhteensä kolme ryhmällistä opiskelijoita – viiden ryhmän pohtiessa International Day of University Sport:ia.

Tiistai 5.7 – (Opiskelija)urheilun arvot & etiikka – Anti-Doping.

FISU-FOrum_ryhmätyöEnsimmäisenä aiheena luennoitiin urheilun ja erityisesti opiskelijaurheilun erityisistä arvoista. Pienryhmätyöskentelyssä mietittiin uusia arvoja ja pohdittiin eri arvojen tärkeysjäjestystä. Liian syvälle ei kuitenkaan päästy ja arvot tuntuivatkin kaikista hyvin vakiintuneilta. Tämä osio kuitenkin osoitti kuinka hieno juttu opiskelijaurheilu voi parhaimmillaan olla. Itselle tärkeimmäksi arvoksi nostaisin erityisesti yhteisöllisyyden.

Antidopingista oli saapunut puhumaan WADA:n työntekijä Kanadasta asti. Vaikkei aihe ehkä lähimmältä ongelmalta Suomen opiskelijaliikunnassa tunnu, niin luento oli erittäin mielenkiintoinen ja keskustelu pienryhmissä avarsi ymmärrystä paljon. Miksi doping on kielletty ja sitä valvotaan à Puhtaiden urheilijoiden suojelemiseksi. Keskustelua oli myös ”laillisesta dopingista”, eli esimerkiksi lisäravinteista ja niiden eettisyydestä.

Keskiviikko 6.7 – Johtaminen & Vapaaehtoistoiminta & Forum Fair

Johtaminen ja johtajuus läpileikkasi koko seminaaria, se selviää jo FISUn motosta: Today’s stars, tomorrow’s leaders. Itse luennosta ja ryhmätyöskentelystä ei jäänyt tosin liikaa käteen. Ryhmässä pohdittiin hyvän johtajan ominaisuuksia ja lopputuloksena taisi olla, että johtajia ja johtamistapoja on erilaisia.

WhatsApp Image 2016-09-07 at 11.18.58Forum Fairilla jokaisella seminaariin osallistuvalla maalla oli oma ständi, jossa esiteltiin yleisesesti maata ja maan opiskelijaurheilu ja -liikunta toimintaa. Me mm. piirsimme Suomen kartan, josta löytyi kaikki korkeakoulut ja toki joulupukin asuinpaikka. Laitoimme myös läppärille pyörimään videon frisbeegolffin Opiskelijoiden SM-kisoista. Herätti paljon mielenkiintoa!

 

 

Torstai 7.7 – Liikkeen tutkimista, Käsipalloa, Rantalentopalloa.

Torstaina oli hieman vapaamuotoisempi päivä ohjelman osalta. Aamupäivällä tutustuttiin käsipallon saloihin ja päästiin pelaamaankin. Itse kunnostauduin maalivahtina Eurooppa vastaan muu maailma -pääottelussa, jonka Eurooppa voitti selkein numeroin ranskalaisten näyttäessä muille mallia. Mukavan matalan kynnyksen liikuntaa noin muuten.

Vierailimme aamupäivällä myös EuroMov -tutkimuslaitoksella. Hanna ja Janne bongasivat sieltä jyväskyläläislähtöisen tutkijankin. En ihan selville päässyt tekniikasta, mutta meille esiteltiin, miten juostessa musiikki voidaan yhdistää juoksurytmiin.

Fisu_forum_Swedish_fishIllaksi suunnattiin Le Grande Motteen rannalle. Upeissa olosuhteissa pääsi _vihdoin_ uimaan ja ohjelmassa oli myös rantalentopalloturnaus. Keräsimme äkkiä kasaan joukkueen, johon kuului ruotsalainen, pari yhdysvaltalaista ja allekirjoittanut. Joukkueen nimeksi löytyi nopeasti ”Swedish Fish”. Ensimmäisen pelin aikana joukkueemme täydentyi FISUn koulutuskomiteaan kuuluvalla libanonilaisella ja selvitimme hänen johdollaan tiemme ihan finaaliin asti. Siellä vastassa oli kuitenkin kyproslainen joukkue, josta löytyi universiadeissakin lentopalloa pelannut kaveri. Ei pärjätty enää. Illallinen syötiin myös rannalla ja illan kruunasi Ranska vs. Saksa EM-jalkapallo-ottelu. Tunnelma oli huikea…paitsi Saksan faneilla.

Perjantai 8.7 – Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, saavutettavuus, dual-career.

Perjantain ohjelma vaikutti etukäteen mielenkiintoisimmalta. Tasa-arvo-osiossa nostettiin mukavasti esiin median käyttäytymistä miesten ja naisten urheilussa. Toki syyn vierittäminen pelkästään medialle on vain kovin kapeakatseista, ehkä rakenteissakin on vikaa? Toivoin luennon tukevan opiskelijoiden ryhmätyöprojektia, jossa olin mukana – olihan aiheenamme gender equality policy. Hieman näkökulmaa saimmekin, mutta materiaali jäi hieman ohueksi.WhatsApp Image 2016-09-07 at 11.27.15

Luennon lopuksi muistaakseni australialainen kysyi: ”Miten voi olla, että FISU jatkuvasti nostaa esiin sukupuolten tasa-arvon, mutta FISUn komiteoissa on yli 80% miehiä?” Kysymys sai suuret aplodit.

Saman kärjen olin ottanut itsekin. Käytin yhden illan googlaillen FISUn komiteoiden sukupuolijakaumat. Innostuttuani googlasin myös jokaisen FISUn jäsenjärjestön (eli maan opiskelijaliikunta/urheiluliiton) puheenjohtajan sukupuolen. Huomioitavaa, että tein ”tutkimuksen” olettamalla sukupuolen nimestä, nimen etuliitteestä ja googlesta löytyvällä kuvalla – en henkilön itsensä ilmoittamasta.

Tulokset olivat karuhkoa luettavaa. FISUn jäsenmaiden puheenjohtajista yli 90% on miehiä.
Suomi ei tänä vuonna tosin tee poikkeusta tähän. Innoissani esittelin löydöksiäni ryhmälleni.

FisuForum_GenderequalityPäädyimme kolmeen ratkaisuun:
1. Jäsenjärjestöjen pitää asettaa enemmän naisia ehdolle FISUn komiteoihin.(FISUn hallitus valitsee komiteat ehdokkaista – hallituksen valitsee liittokokous.

2. Kaikkien maiden pitäisi tehdä oma tasa-arvosuunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma).

3. Ei unohdeta, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.

Viimeinen ehdotuksista oli vaatimani lisäys. Ryhmässä oli
pientä erimielisyyttä aiheen mukaan ottamisesta. Vaikka työmaata onkin edessä enemmän kuin Muumeissa, niin ei sukupuolen moninaisuutta voi unohtaa maton alle.

 

Lauantai 9.7 Projektien esitys – Päättäjäisseremonia.

Ryhmämme (Australia, Israel, Suomi, Thaimaa, Yhdysvallat) tiesi, että ryhmäprojekti oli kilpailu. Emme kuitenkaan tienneet, olivatko kaksi eri aihetta eri sarjoissa ja mitä olisi palkintona. Ryhmädynamiikkamme toimi loistavasti ja pääsimme ehkä vähän helpommalla kuin muut kielimuurin ollessa melkein olematon.

Aamulla jokaisella ryhmällä oli 10 minuuttia aikaa esittää omat tuotoksensa. Oli ilahduttavaa huomata, että lähes kaikki ryhmät olivat panostaneet kiitettävästi esityksiinsä tiukahkosta aikataulusta huolimatta. Juryyn kuului kaksi jäsentä: FISUn varapuheenjohtaja Leopold Senghor Senegalista ja FISUn hallituksen jäsen ja opiskelijakomitean koordinaattori Hilkka Pöyhönen. Kaikkien ryhmien pidettyä esityksensä ja arviointikriteerit nähtyämme arvasimme olevamme vahvoilla, mutta kun ryhmämme julistettiin voittajaksi, oli fiilis kuitenkin yllättyneen iloinen.FIsu_forum_voittaja_Ryhmä

Palkinnoksi saimme diplomit, FISUn mitalit ja oikeuden kirjoittaa FISUn lehteen artikkelin aiheestamme. Kohtuullisen hyvä uusi vaikutuskanava! FISU myös lupasi huomioida ryhmämme ratkaisuehdotukset toiminnassaan tulevaisuudessa.

Illalla vedimme taas ykköset päälle ja suuntasimme päättäjäisseremoniaan uudelle kaupungintalolle (?). Päättäjäisissä esiteltiin FISUn tulevat tapahtumat ja annettiin kaikille maille osallistujatodistukset hauskalla tavalla: Musiikin säestämänä jokaisen maan edustaja haki omalla vuorollaan todistuksen.

Fisu_forum_diploomi

Loppuun tuli vielä yksi iso yllätys. FISUn koulutuskomitea ilmoitti palkitsevansa kaksi opiskelijaa hyvästä suorituksesta FISU Forumissa 2016. Palkintona oli matka Taipein 2017 universiadien yhteydessä pidettävään FISU World Konferenssiin. Ensimmäisenä kuulutettiin thaimaalainen Saw Siengsaw, joka oli myös ryhmäprojektissamme ja toisena minut! Pääsemme siis Sawn kanssa kertomaan FISU Forumin tuloksista ja tuomaan opiskelijanäkökulmaa esiin vähän ”järeämpään” konferenssiin. Samalla ehkä kerkeää vähän vilkuilemaan itse universiadeja ja kannustamaan suomalaisia. Siistiä! (Joku  voisi muotoilla palkinnon niin, että voitin lisää töitä, mutta jätettäköön se nyt huomioimatta).

Kokonaisuudessaan erittäin opettava reissu, joka antoi opiskelijana mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. Samalla oppi tunnistimaan asioita, joissa Suomessa ollaan edellä muita maita ja missä olisi kehitettävää. Esimerkiksi Dual-Career -asioissa yhtenäisten linjojen Suomessa opiskeleville pitäisi hoitaa kuntoon. Samalla taas vaikka yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kysymyksissä ollaan montaa maata reilusti edellä, niin urheilu- ja liikuntakentällä edistystä tapahtuu tuskallisen hitaasti.

Toivottavasti ensi kerralla saadaan opiskelijoita enemmänkin Suomesta mukaan – hauskaa nimittäin oli 🙂

Bennie Wardi

ps. Jos joku haluaa nähdä ryhmämme projektin tai sukupuoliexcelin niin välitän mielelläni.

FISU_forum_ForumfairFisu_forum_pohjoismaat

Pokémon Go: Mobiilipelistä liikuntainterventioksi

09.08.2016 // 09:49

Tänä kesänä on ollut vaikea välttyä valtavan suosion saaneelta mobiilipeli Pokémon Go:lta. Aivan yllättäen kadut täyttyivät sinne tänne kävelevistä ja puhelimiaan katsovista pääosin alle kolmekymppisistä. Pokémon Go ei ole ensimmäinen suuren suosion saanut mobiilipeli, mutta erilaisen siitä tekee sen liikunnallinen ulottuvuus. Pokémon Go:ta pelataan reaalimaailman ympäristöissä hyödyntäen puhelimen kamera-, kartta- ja paikannusominaisuuksia. Pelin yhtenä päätarkoituksena on kerätä Pokémoneja, joiden perässä saatetaan kävellä huomaamatta jopa useita kilometrejä.

Liikkuminen pelimaailmassa ei sinänsä ole uusi ilmiö, mutta toistaiseksi sitä on käytetty lähinnä konsolipeleissä, kuten Nintendo Wii:ssä, jota pelataan rajoitetussa tilassa. Ulkona tapahtuvaa pitkäkestoista liikkumista ei ole ennen Pokémon Go:ta mobiilipeleissä nähty. On hyvin todennäköistä, että vastaavan kaltaisia pelejä kehitetään tulevaisuudessa lisää ja mobiilipelit hyödyntävät aikaisempaa enemmän puhelimen kartta- ja paikannusominaisuuksia. Vaikka liikunnan edistäminen ei ole Pokémon Go:n ensisijainen tarkoitus, on sillä ollut vaikutusta monen nuoren liikuntakäyttäytymiseen.

Pokemongo

Pokemon Go:ssa liikutaan reaalimaailman ympäristöissä.

Terveyden edistämisen interventioissakin käytetään nykyään paljon pelillistämistä. Näissä interventioissa kärkenä on usein haluttu käyttäytymisen muutos: suunnittelun tuloksena on kehitetty pelejä ja applikaatioita, joiden avulla voi seurata omaa liikkumistaan, syömistään tai vaikka saada apua tupakoinnin lopettamiseen. Näiden sinänsä hyvien ja nykyaikaisten ideoiden ongelmaksi muodostuu kuitenkin varsin usein tukea tarvitsevien tavoittaminen. Tämän tyyppiset ohjelmat ja välineet vetoavat ensisijaisesti heihin, jotka ovat jo lähtökohtaisesti joko erittäin motivoituneita muutokseen tai joiden elintavat ovat jo kunnossa. Lisäksi tarpeeksi kiinnostavan ja erottuvan pelin tai applikaation suunnittelu on haastavaa jo alan ammattilaisellekin, puhumattakaan sitä heikommin tuntevalle.

Mikäli Pokémon Go olisi suunniteltu liikuntainterventioksi, olisi se varsin nerokas. Nyt siitä tuli sellainen vahingossa. Pelin perimmäinen idea on jokin aivan muu kuin liikunta, mutta siitä huolimatta se on saanut miljoonat lapset ja nuoret ulkoilemaan ja liikkumaan tavanomaista enemmän. Tätä ”vahinkoa” kannattaisi hyödyntää myös terveyden edistämisessä. Nyt olisi tuhannen taalan paikka liikunnan edistäjille tehdä yhteistyötä pelien suunnittelijoiden kanssa. Olisiko mahdollista, että tulevaisuuden suurelle yleisölle tarkoitetuissa ulkona pelattavissa mobiilipeleissä käytettäisiin juoksuspurtteja, kyykkyjä, hyppyjä ja heilautuksia säilyttäen pelin varsinainen idea kärjessä ja huomioiden turvallisuuskysymykset? Mitä jos pelialan rautaiset ammattilaiset suunnittelisivat pelit, mutta liikunnan ja terveyden asiantuntijat toisivat näkemystään pelin liikunnallisiin sisältöihin? Voisiko tämän tyyppisellä yhteistyöllä saada aikaan lisää hauskoja, koukuttavia, suosittuja ja vaivihkaa myös liikuntaa lisääviä pelejä? Parhaimmillaan tästä saattaisi löytyä uudenlainen mahdollisuus etenkin nuorten liikunnan edistämiseen.

Tekstin kirjoittaja Hanne Munter toimii Opiskelijoiden Liikuntaliitossa korkeakoululiikunnan asiantuntijana ja seuraa mielenkiinnolla Pokemon Go -ilmiötä enemmänkin terveystieteilijän, kuin pelaajan näkökulmasta. 

 

Esiseisoja

17.03.2016 // 11:11

Pari vuotta sitten Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä laaditussa Muutosta liikkeellä! – Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 -asiakirjassa tunnistettiin oivaltavasti päivittäisen istumisen vähentämiseen liittyvä perushaaste (korostus lisätty):

Tällä hetkellä istuminen on valitettavan usein ainoa sosiaalisesti hyväksytty olemisen muoto.

Mielestäni tätä perushaastetta ei ole kuitenkaan otettu istumisen vähentämiseen tähtäävissä toimenpiteissä ja niitä koskevissa suunnitelmissa riittävän kirjaimellisesti. Istumisen vähentämiseen tähtäävien interventioiden kehittelyssä pitäisi minusta keskittyä vielä tarkemmin analysoimaan sitä, millä kaikilla tavoilla voisimme muuttaa päivittäisiä toimintaympäristöjämme (esim. luentosaleja ja niissä tapahtuvaa käyttäytymistä), jotta istumisen tauottamisesta tai seisomisesta tulisi sosiaalisesti aiempaa hyväksytympää.

Pesola_Ennen

Luennon aihekin saattaa vaikuttaa käyttäytymiseen. Istumistutkija Arto Pesola Jyväskylän yliopistosta aloittelemassa settiään. Muutama jo noussut.

Tavallaan istumisen vähentäminen on paitsi luonteeltaan erilaista, myös paljon yksinkertaisempaa kuin liikunnan lisääminen. Yhteiskunnallisen markkinoinnin termein istumisen vähentämisen kustannukset ovat useimmiten pienemmät kuin liikunnan lisäämisen kustannukset. Moni liikunta vaatii aikaa, rahaa ja osaamista. Mutta vaikka istumisen vähentämisessä ei näitä kustannuksia ainakaan samassa mitassa esiinny, ei istumisen vähentäminenkään ilmaista ole.

Kuten alun sitaatti vihjaa, istumisen vähentämisen kustannukset ovat monesti luultavasti luonteeltaan nimenomaan sosiaalisia: en kehtaa täällä keskellä luentoa (ja luentosalia) tauottaa istumista ja nousta seisomaan. Jos nousen, takanani olevat eivät enää näe luennoitsijaa. Jos nousen, kuinka luennoitsija reagoi? Jos nousen, teenkö itseni naurettavaksi muiden silmissä?

Pesola_Jälkeen

Pesolan luento jo hyvässä vauhdissa. Iso osa noussut seisomaan, osa puolittain. Osa jatkaa vielä istuen, yhtenä vaikuttavana tekijänä esimerkiksi erityinen tulkkausrooli.

Siis: jatkan istumista ja kestän. Ja kun näin teen, lisää se myös muiden istumisen jatkamisen todennäköisyyttä. Ihminen, jos kuka, on laumaeläin.

On selvää, että pitkäjänteinen istumisen vähentämistyö edellyttää fyysisen toimintaympäristön muutosta. Kun Sydänliiton neuvottelutilaan tuodaan pääpöydän molemmille puolille rivi pieniä pyöreitä seisomatyöhön sopivia pöytiä, muuttaa se olennaisesti myös tilankäyttäjien sosiaalista todellisuutta. Mutta entä ne sadat ja tuhannet tilat, jossa inframuutokset ovat vasta vuosien päässä? Pystyisikö näiden tilojen käyttäjien istumisen vähentämisen kustannuksia pienentämään täsmäkouluttamalla esiseisojia, jotka omalla toiminnallaan muuttavat sosiaalista ympäristöä siten, että istumisen vähentämisen sosiaaliset kustannukset vähenevät. Ja näin ollen tavallaan myös istumisen jatkamisen sosiaaliset kustannukset kasvavat.

Olen koittanut muutaman kerran Helsingin yliopiston Viikin kampuksella järjestettävällä kurssilla ”Esiseisoja -interventiota”. Kurssin noin 30 muusta osallistujasta kukaan muu ei ole vielä seurannut käyttäytymistäni, mutta luennoitsija on mielestäni aiempaa enemmän alkanut puhua luennon tauottamisen tärkeydestä ja siitä, ettei kukaan millään jaksa keskittyä paikallaan pitkiä aikoja (Hän ei ole kuitenkaan suoraan maininnut istumisen tauottamista). – Entä jos tilassa olisikin kaksi esiseisoja -roolissa olevaa?

 

Tekstin kirjoittaja Jussi Ansala toimii Opiskelijoiden Liikuntaliitossa korkeakoululiikunnan asiantuntijana, on hiljalleen tutustunut yhteiskunnallisen markkinoinnin ja käyttäytymistaloustieteen käsitteistöön ja ajatusmalleihin ja innostunut niistä.

 

Hyvinvointituutoroinnilla uusia ulottuvuuksia korkeakoululiikuntaan

18.02.2016 // 10:48

Liikunnan merkitys ja terveysvaikutukset ovat olleet kaikkien tiedossa jo varmasti lapsuudesta asti. Uskon, että lähes kaikki meistä opiskelijoista on varmasti kokeillut joskus jotain liikuntamuotoa tai urheilulajia. Osan sydämeen liikuntakärpänen on päässyt puremaan, mutta osalle liikunta on pakonomaista toimintaa, joka ei tuota henkilölle hyvinvoinninkokemusta.

Korkeakouluopiskelijoista keskimäärin vain noin kolmannes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tämä vaikuttaa opiskelijan jaksamiseen opinnoissa niin henkisesti kuin fyysisesti. Miten voidaan taata, että opiskelijat jaksavat ja kykenevät suorittamaan opintonsa hyvin loppuun asti?

Vuonna 2011 päättynyt Oulun korkeakoululiikunnan Lähtenyt liikkumaan -hanke laukaisi liikkeelle uuden ja yllättävänkin laajan edistysaskeleen eli liikuntatuutoroinnin. Liikuntatuutorit toimivat korkeakoululiikunnan edustajina korkeakouluissa ja heiltä voi tiedustella esimerkiksi korkeakoululiikunnan tarjonnasta ja palveluista. He auttavat myös liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Liikuntatuutorointia on nykyään lähes jokaisessa korkeakoulussa.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa aktivoitiin liikuntatuutorointia muutaman vuoden ajan, mutta aloitus oli hankalaa. Liikuntatuutoreiksi haluavia ei tuntunut löytyvän ja heidän tehtävänsä korkeakoululiikunnan edistäjinä on ollut vaikeasti määriteltävissä. Koimme, että liikuntatuutori nimenä oli pelottava osalle opiskelijoista.

Liikuntatuutorin tehtävänä on edistää opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia, ei pelkästään fyysistä hyvinvointia liikunnan avulla. Tätä pohtiessamme päätimme muuttaa nimen hyvinvointituutoriksi eli meillä päin Hyvis. Hyvikset pitävät liikunnan lajikokeiluja, käyvät luennoilla ohjaamassa taukojumppia, pitävät aloittaville opiskelijoilla esityksiä Kajaanin ja kampusalueen liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuurimahdollisuuksista. Lisäksi hyvikset järjestävät hyvinvointia tukevia ja edistäviä tapahtumia. Päätavoitteena on saada hyvinvointituutoreita jokaiselta alalta, eikä liikunnallisuutta korosteta missään vaiheessa. Riittää, kun hyvis on motivoitunut ja oma itsensä.

Nimikkeen vaihdolla on ollut lyhyessä ajassa monia mahtavia vaikutuksia. Konkreettisimpana esimerkkinä on ilo mainita ylpeyden aiheemme ”nörttien liikuntakerhon”. Kaksi pelialan opiskelijaa kouluttautui hyvinvointituutoreiksi ja he aloittivat oman alan opiskelijoilleen suunnatun liikuntakerhon pyörittämisen. Kerho on avoin kaikille halukkaille ja vähän liikkuville. Kerholaiset saavat päättää itse kerran viikossa järjestettävän kerhon sisällön. Osallistujia on ollut joka viikko yli 20. Kerhon nimen vetäjät ja osallistujat päättivät itse. Tänä vuonna kerhoon on liittynyt mukaan myös pelialan insinöörit.

Tämä konsepti on nostattanut fiilistä todella paljon korkeakoulussamme. Seuraavaksi tarkoituksena on rekrytoida lisää hyvistuutoreita ja kasvattaa tietoutta hyvistuutoroinnista korkeakoulun sisällä. Valmisteilla on myös hyvinvointituutoroinnin käsikirja, joka valmistuu kirjoittajan opinnäytetyönä seuraavaan hyviskoulutukseen mennessä.

Henri Heiska

 

Tekstin kirjoittaja Henri Heiska opiskelee Kajaanin ammattikorkeakoulussa liikunnan- ja vapaa-ajan ohjaajaksi ja vastaa Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta KAMOssa opiskelijahyvinvoinnista ja hyvinvointituutoroinnista.

Halutessasi lisätietoja hyvinvointituutoroinnista ota rohkeasti yhteyttä: henriheiska@kamk.fi

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 14: Työskentely jumppapallolla

09.12.2015 // 16:03

Tämä kirjoitus on osa OLL:n hanketta, jonka tarkoituksena on koota ja jakaa keinoja, joilla lisätään arkiaktiivisuutta korkeakouluissa ja tehdään korkeakoululiikunnan palveluista sujuvampia ja yhdenvertaisempia. Lisää liikettä korkeakoulun arkeen -juttusarjassa esitellään erilaisia pieniä ja isoja keinoja edistää liikettä ja liikunnan yhdenvertaisuutta korkeakouluympäristössä. Hankkeeseen on saatu avustusta OKM:n Liikunnallisen elämäntavan edistämisen määrärahoista.

Teema: Istumisen vähentäminen

Mitä vaatii? Jumppapallon ja työpöydän.

Miksi? Istumisella on paljon negatiivisia terveysvaikutuksia. Jo lyhyt istumisen tauottaminen vähentää haittavaikutuksia. Jumppapallolla istuminen on hyvä tapa tehdä istumisesta vähemmän staattista, koska pallon päällä istuessa pitää jännittää keskivartalolihaksia jatkuvasti. Pallolla työskennellessä tulee helposti pompittua ja pyörittyä vähän työnteon tai opiskelun lomassa.

Istumisen vähentämiskuva

Myös jumppapallolla istumista voi tauottaa työskentelemällä välillä seisten.

Katso myös muut blogitekstit:

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 1: Pingispöytä käytävällä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 2: Syrjinnästä vapaa alue
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 3: Aktiivinen kokoustila
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 4: Voimistelutelineet kampuksella
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 5: Lainattavat polkupyörät
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 6: Kävijätilastot näkyvillä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 7: Palautteeseen vastaaminen
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 8: Työskentely seisten
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 9: Liikunta-appro
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 10: Jumppaohjeet kopiokoneella
L
isää liikettä korkeakoulun arkeen 11: Palauteseinä liikuntapalveluille
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 12: Viikon liikuntapoiminnot
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 13: Korkeakoululiikunnan joulukalenteri

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 13: Korkeakoululiikunnan joulukalenteri

02.12.2015 // 14:15

Tämä kirjoitus on osa OLL:n hanketta, jonka tarkoituksena on koota ja jakaa keinoja, joilla lisätään arkiaktiivisuutta korkeakouluissa ja tehdään korkeakoululiikunnan palveluista sujuvampia ja yhdenvertaisempia. Lisää liikettä korkeakoulun arkeen -juttusarjassa esitellään erilaisia pieniä ja isoja keinoja edistää liikettä ja liikunnan yhdenvertaisuutta korkeakouluympäristössä. Hankkeeseen on saatu avustusta OKM:n Liikunnallisen elämäntavan edistämisen määrärahoista.

Teema: Korkeakoululiikunnan palveluiden markkinointi

Joulukalenteri

OLL:n pj Matias Vainio toteuttaa touhukalenterin ensimmäistä luukkua.

Mitä vaatii? Sopivan sosiaalisen median alustan tai nettisivun, 24 ajatusta tai ideaa jaettavaksi ja henkilön, joka muistaa päivittää kalenteria joka päivä joulukuussa. Luukuista voi löytyä esimerkiksi tarjouksia liikuntapalveluihin, lajiesittelyjä korkeakoululiikunnan palveluista, vinkkejä arkiaktiivisuuden lisäämiseksi ja vaikka mietelauseita. Vain mielikuvitus on rajana!

Miksi? Päivittäin ilmestyvä joulukalenteri on hyvä ja selkeä alusta korkeakoululiikunnan markkinoinnille. Erilaisia kalentereita on paljon, mutta paikallisesti korkeakouluyhteisölle suunnattu, rennosti toteutettu joulukalenteri on hyvä mahdollisuus lisätä paitsi korkeakoululiikunnan tunnettuutta, mahdollisesti myös opiskelijoiden liikkumista!

UniSportin joulukalenterin luukkuja pääset avaamaan facebookissa täällä: https://www.facebook.com/unisportfi/?sk=app_180268102059530&ref=ts

Ps. Toinen touhukas ja liikuntaa lisäävä kalenteri on LUNK:n touhukalenteri, josta voi joulukuun aikana bongata myös OLLista tuttuja kasvoja. Kalenteri facebookissa täällä: https://www.facebook.com/events/314605085399439/

Katso myös muut blogitekstit:

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 1: Pingispöytä käytävällä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 2: Syrjinnästä vapaa alue
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 3: Aktiivinen kokoustila
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 4: Voimistelutelineet kampuksella
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 5: Lainattavat polkupyörät
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 6: Kävijätilastot näkyvillä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 7: Palautteeseen vastaaminen
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 8: Työskentely seisten
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 9: Liikunta-appro
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 10: Jumppaohjeet kopiokoneella
L
isää liikettä korkeakoulun arkeen 11: Palauteseinä liikuntapalveluille
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 12: Viikon liikuntapoiminnot

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 12: Viikon liikuntapoiminnot

25.11.2015 // 13:10

Tämä kirjoitus on osa OLL:n hanketta, jonka tarkoituksena on koota ja jakaa keinoja, joilla lisätään arkiaktiivisuutta korkeakouluissa ja tehdään korkeakoululiikunnan palveluista sujuvampia ja yhdenvertaisempia. Lisää liikettä korkeakoulun arkeen -juttusarjassa esitellään erilaisia pieniä ja isoja keinoja edistää liikettä ja liikunnan yhdenvertaisuutta korkeakouluympäristössä. Hankkeeseen on saatu avustusta OKM:n Liikunnallisen elämäntavan edistämisen määrärahoista.

Teema: Korkeakoululiikunnan palveluiden markkinointi

Mitä vaatii? Blogin tai muun nettisivun, jolla voi nostaa esiin käyttäjien kirjoittamia tekstejä. Käyttäjät, jotka testaavat korkeakoululiikunnan erilaisia tunteja ja palveluja ja kirjoittavat ylös kokemuksiaan. Jonkun, joka päivittää tekstit sivuille ja linkittää esimerkiksi sosiaaliseen mediaan.

Miksi? Korkeakoulujen liikuntatarjonnassa on paljon erilaisia tunteja ja ryhmiä, eivätkä kaikki käyttäjät varmasti tunne kaikkia tunteja, vaikka ne saattaisivatkin olla heistä kiinnostavia. Ja toisaalta tuntien usein hieman kummalliset nimet saattavat pelottaa ensikertalaista, joka arpoo osallistuako bodyjamiin tai kickfittiin. Korkeakoululiikunnan blogissa viikoittain tehtävät esittelyt ja jopa tuntitestaukset madaltavat kynnystä osallistua tunneille ja saattavat jopa auttaa löytämään uuden harrastuksen!

Kuten Kuopion SYKETTÄ -korkeakoululiikuntapalvelujen Viikon poiminnot -blogissa kerrotaan:

”SYKETTÄ on täyden palvelun liikuttaja: emme tyydy vain tarjoamaan liikuntatunteja ja -tiloja, vaan käymme myös itse testaamassa niitä. Viikon liikuntapoiminnossa esittelemme aina yhden tärpin syksyn upeasta ja monipuolisesta liikuntakalenterista. Tutustu tärppeihin ja käy kokeilemassa tunteja!”

Tutustu kuopiolaisten blogiin täällä: sykettä.fi/kuopio/viikon-liikuntapoiminnot-syksy-2015/

Katso myös muut blogitekstit:

Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 1: Pingispöytä käytävällä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 2: Syrjinnästä vapaa alue
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 3: Aktiivinen kokoustila
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 4: Voimistelutelineet kampuksella
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 5: Lainattavat polkupyörät
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 6: Kävijätilastot näkyvillä
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 7: Palautteeseen vastaaminen
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 8: Työskentely seisten
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 9: Liikunta-appro
Lisää liikettä korkeakoulun arkeen 10: Jumppaohjeet kopiokoneella
L
isää liikettä korkeakoulun arkeen 11: Palauteseinä liikuntapalveluille