Blogi

Pieni askel liittokokoukselle, mutta iso järjestön tulevaisuudelle?

04.09.2017 // 16:05

Nuija kopahtaa pöytään ja strategian käsittely alkaa. FISUn puheenjohtajan astellessa puhujan pöntön taakse käyn läpi mielessäni vielä kerran, mitä lisäysesityksen valmistelun eteen on tehty: Yhteistyöliittoihin on oltu yhteydessä ja varmisteltu liittokokouksessa, että he ovat esityksen takana. Asiakohdan menettelytapa, joka vaati näin uudessa ympäristössä varmistelua, on selvillä. Esityspuheenvuoro on valmis ja lisäargumentit pohdittuina, mikäli niitä kaivataan. Äänestys saattaa mennä tiukille jos siihen päädytään.

FISUn puheenjohtaja esittelee 20-sivuisen strategian, jonka on tarkoitus määrittää liiton toiminnan raamit seuraavalle kymmenelle vuodelle noin kymmenessä minuutissa. Keskustelu dokumentista avataan. Muutaman kokousedustajan käsi ponnahtaa kohti kattoa ennen omaani, joten heidän agendansa käsitellään ennen omaani. Allekirjoittanutta alkaa vähän jännittää. Nämä ensimmäiset myönnetyt puheenvuorot ovat hyvin geneerisiä, eivätkä kriittisestä sävystään liiton toimintaa ja kirjauksia kohtaan huolimatta sisällä lainkaan konkreettisia muutosehdotuksia. Oma vuoroni saapuu vihdoin. Kiitän luonnollisesti puheenvuorostani  ja esitän perusteluineen strategian arvojen alle lisäyksenä kirjausta:

“FISU follows the principle of equality in all of the federation´s actions. FISU doesn’t discriminate anyone based on their race, colour, gender, language, religion, political or other opinion, national or social origin, property, birth or other status.”

Ja tälle konkreettiseksi toimenpiteeksi tätä:

”FISU has a policy for promoting equality. This plan covers all actions of FISU.”

Puheenvuoroni otetaan vastaan salissa taputuksin (olivat muuten ensimmäiset kokousedustajalle annetut aplodit) ja liiton puheenjohtaja toteaa, että eiköhän me suoraan voida tällainen kirjaus hyväksyä. Hän jatkaa, että Suomen liiton edustaja voi lähettää ehdotukset liiton toimijoille suoraan, jotta ne saadaan kirjattua strategiaan halutussa muodossa.

Olin hieman äimästynyt. Näinkö helposti tämä sujui? Meidän keskeisin tavoitteemme sai 200 päiseltä yleisöltä ympäri maailman hyväksynnän noin vain? Samoin myös istuvalta hallitukselta? Niin siinä vain kävi. Väliajoilla minua tultiin kiittelemään niin tuttujen kuin tuntemattomien maiden taholta hyvästä ja selkeästä muutosesityksestä. Nähtävästi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on selkeämmin yhteinen intressi kaikille kuin osasimme kuvitellakaan. Toisaalta kyynisesti voi ajatella, että yhdenkään jäsenliiton ei vielä tarvinnut suostua yhteenkään konkreettiseen toimenpiteeseen, minkä vuoksi lähtökohtainen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arvon tunnustaminen oli helppoa ja luonnollista.

Tulevina vuosina selviää, mitä nämä toimenpiteet tulevat olemaan yhdenvertaisuussuunnitelman valmistelun edistyessä. Tässä työssä Opiskelijoiden Liikuntaliiton on hyvä olla mukana, jotta kirjaukset mahdollistavat oikeasti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon merkittävän kehityksen liiton toiminnassa. Se ei varmasti tule olemaan helppoa. Esimerkiksi liittokokouksessa jälkeisessä gaalatilaisuudessa ei voinut olla huomaamatta, että tasa-arvo ei toistaiseksi merkitse etenkään FISUn nykyisille aktiivisille samaa, kuin itselleni. Tilaisuudessa nimittäin palkittiin liiton kisoissa menestynyt paras nais- ja miesurheilija. Erona näiden kahden palkitsemisessa oli se, että naisurheilijan esitteli ja kutsui lavalle FISUn hallituksen jäsen maltillisin menoin, kun taas miesurheilijan tulivat seremoniallisin elkein esittelemään sekä liiton puheenjohtaja että Taipein kaupungin pormestari, gaalan viimeisenä huipentumana. Olimme tästä suomalaisten kollegoiden kanssa “hieman” tuohtuneita. Tapaus on vain yksi pieni esimerkki monien muiden joukossa.

Onneksi esittämämme kirjaus hyväksyttiin sellaisenaan ja lisäksi OLL pystyy jatkamaan vaikuttamistyötään myös FISUn hallituksen jäsenen avun ja osaamisen ansiosta. Nimittäin pääsihteerimme Hilkka Pöyhönen valittiin FISUn liittohallitukseen vuonna 2015. Hän toimii liiton opiskelijakomitean puheenjohtajana ja kertoo OLL:lle säännöllisesti kuulumisia FISUn puolelta. Hilkan tekemä työ ja OLL:n aktiivisuus mahdollistavat sen, että liitto ottaa tulevaisuudessa ne isot tarvittavat askeleet kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa FISUa.

Marjukka Mattila

OLL:n puheenjohtaja

marjukka.mattila@oll.fi

+35844 7800211

OLL on kansainvälisen opiskelija- ja urheiluliitto FISUn jäsen. FISUn liittokokous järjestettiin Taipeissa 18.-19.8.2017. Liittokokouksessa hyväksyttiin liiton 10-vuotisstrategia sekä tehtiin sääntömuutoksia, jotka muun muassa asettavat ikärajan liiton hallituksessa toimimiselle. Ikäraja opiskelijaliiton hallituksen jäsenelle on nyt 70 vuotta. Tämä kirjoitus keskittyy strategian käsittelyyn OLL:n puheenjohtajan näkökulmasta. 

OLL:n delegaatio

OLL vastaanottamassa jäsenyyssertifikaattia

 

Minne menet SELL Student Games?

23.05.2017 // 13:27

Osallistuimme Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtajan Marjukka Mattilan ja liikuntatapahtumista vastaavan varapuheenjohtaja Juho Paavolan kanssa SELL Student Games 2017 -kisojen liitto-vierailijoille järjestettyyn ohjelmaan 19.-21.5.2017. Latvian yli 2 miljoonan asukkaan pääkaupunki Riika tarjosi vieraanvaraisuutensa lisäksi parasta mahdollista säätä, jota toukokuun puolessa välissä, muutaman räntäsateen täyttämän viikon jälkeen voi Baltiassa odottaa.

SELL Student Games on ennen kaikkea korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu kansainvälinen ja monilajinen urheilu-festivaali. Tänä vuonna kisoihin osallistui yli 1300 osallistujaa, 64 eri korkeakoulusta ja 12 eri maasta. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoita olivat edustamassa osallistujat Aalto-yliopistosta, Metropolia ammattikorkeakoulusta, Tampereen teknillisestä yliopistosta, Helsingin yliopistosta ja Jyväskylän yliopistosta. Lisäksi osallistujia oli saapunut Kiinasta, Tsekeistä, Virosta, Saksasta, Latviasta, Libanonista, Liettuasta, Venäjältä, Slovakiasta, Italiasta, Australiasta sekä Iso Britanniasta.

Kisojen järjestäjänä toimi OLL:n sisarliitto Latvian University Sports Federation (LUSF). Lajivalikoima oli tämän vuoden kisoissa oli laaja: yleisurheilua, sulkapalloa, koripalloa, rantalentopalloa, salibandya, mini-jalkapalloa, painia, judoa, suunnistusta, voimanostoa, rugbya, uintia, pöytätennistä, lentopalloa ja painonnostoa. Pääsimme tutustumaan eri lajeihin ja fasiliteetteihin LUSF:n järjestämällä kierroksella. Lisäksi pääsimme nauttimaan mahtavista kulttuuripainotteisista avajaisista, jotka järjestettiin tällä kertaa upeassa remontoidussa linnassa Ziemelblazman kulttuurikeskuksessa.

SELL-kisojen ominaispiirteisiin kuuluu tapahtuman opiskelijaystävällisyys: tasorajoja ei ole, päiväkohtainen osallistumismaksu ei ole kovin korkea, majoitus on varsin edullinen, osallistujat pääsevät kulkemaan julkisella liikenteellä kisapaikkojen välillä maksuttomasti ja tietenkin kisojen oheisohjelmaan (lue: kisabileisiin) on panostettu. Varsinkin taso-rajattomuus on OLL:n näkökulmasta säilyttämisen arvoista, sillä osallistumisen kynnys on oltava mahdollisimman matala.

OLL vaikuttaa SELL -maiden (Suomi, Viro, Latvia ja Liettua) tapaamisissa, jossa sorvataan tapahtumassa käytettävät yleiset säännöt ja keskustellaan kisojen tulevaisuudesta. Osallistuimme OLL:n delegaatiolla tänäkin vuonna SELL-maiden tapaamiseen, jossa keskusteltiin kisojen kehittämisestä yhteisen ilmoittautumisjärjestelmän avulla sekä kisojen visuaalisesta ilmeestä. Paikalla oli myös European University Sports Association:n puheenjohtaja Adam Roczek, jonka kautta alamme selvittämään yhteisen akkreditointijärjestelmän käyttöönottamisen mahdollisuutta. Osallistumismaksu tulee olemaan vuodesta 2018 alkaen 30 euroa/päivä/osallistuja kattaen osallistumisoikeuden, ruoat kolmesti päivässä, maksuttoman julkisen liikenteen käytön, sisäänpääsyn oheistapahtumiin jne.

Vierailumme Riiassa oli paljon muutakin kuin vaikuttamista ja tutustumista SELL-kisoihin. LUSF:n entinen pääsihteeri tutustutti meidät Latvian valtion tukemaan ja sosiaaliseen inkluusioon pyrkivään “Ghetto Games” -liikuntaprojektiin (https://www.ghetto.lv/). Projektin tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä vähävaraisille järjestettävien liikuntatapahtumien avulla. Pääsimme myös tutustumaan remontoituun Latvian urheilukouluun, joka tarjoaa 14-18-vuotiaille urheilijoille monipuoliseen harjoitteluun sopivat fasiliteetit. Urheiluopistolla opinto-ohjelma on rakennettu helpottamaan harjoittelun ja opiskelun yhteensovittamista.

Matkasta jäi käteen tiedon ja SELL-kisojen kehittämisen askelmerkkien lisäksi muistutus koko konseptin ideasta: SELL-yhteistyön tarkoituksena on ennen kaikkea yhdistää eri maissa opiskelevia korkeakouluopiskelijoita urheilun avulla. Ei ole merkitystä sillä, mitä opiskelet, missä korkeakoulussa tai maassa opiskelet. Ei ole merkitystä sillä, minkä tasoinen urheilija olet. Jokainen osallistuja voittaa tässä tapahtumassa nauttimalla ja olemalla mukana.

Kuvia voi käydä katsomassa täältä: https://www.facebook.com/sellgames2017/

Kirjoittaja on urheilutapahtumien liikunnallistamisesta innostuva OLL:n koulutus- ja tapahtumakoordinaattori Jenny Söderman

EUSA Conference: Opiskelijat toiminnan kohteina vai aktiivisina toimijoina?

12.04.2017 // 15:56

Suomesta konferenssiin osallistuivat Tampereen tapahtumajohtaja Perttu Pesä ja OLL:n puheenjohtaja Marjukka Mattila yhdessä pääsihteeri Hanna Laakson kanssa. Kuvaan nappasimme mukaan EUSAn pääsihteerin Matjaž Pečovnikin.

Viime viikonloppuna liittomme eurooppalainen kattojärjestö EUSA järjesti Portugalin Coimbrassa EUSA Conferencen, johon osallistuimme yhdessä OLL:n puheenjohtajan Marjukka Mattilan kanssa. Konferenssin pääteemana oli osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen urheilun ja liikunnan kautta, ja osiot kattoivat puheenvuoroja vammaisurheilusta vapaaehtoistoimintaan ja sosiaalisen median hyödyntämiseen. Vähän jotain kaikille, siis.

EUSA tunnetaan ehkä parhaiten kisatapahtumistaan: vuorovuosin järjestettävistä European Universities Gameseista ja opiskelijoiden Euroopan-mestaruuskisoista. Näihin osallistuu vuosittain myös kymmeniä suomalaisopiskelijoita, jotka ovat ansainneet paikkansa opiskelijoiden SM-kisojen tai muun menestyksen kautta. Toimintaa leimaa vahva kilpailupainotus ja esim. konferenssin yhteydessä järjestetyssä gaalassa vuoden parhaat maajärjestöt ja korkeakoulut palkittiin mitalimäärien perusteella.

Viime vuosina EUSA:n koulutustoiminta on kuitenkin terästäytynyt ja pikkuhiljaa toiminnassa on alettu painottaa myös muita arvoja kuin kilpailullisuutta: esimerkiksi opiskelijoiden osallisuus ja osaamisen kehittäminen vaikkapa vapaaehtoistoiminnan kautta sekä yhdenvertaisuus ovat nousseet tapahtumien teemoiksi. Yhtenä merkittävänä askeleena EUSA allekirjoitti viime vuonna yhteistyösopimuksen ESU:n (European Students’ Unionin) kanssa tavoitteena lisätä yhteistyötä opiskelijajärjestöjen ja opiskelijaurheilujärjestöjen välillä myös jäsenmaissaan.

Tähän meillä Suomessa on paljon annettavaa kansainvälisesti: monien professorivetoisten yliopistourheiluliittojen keskellä näytämme esimerkkiä siitä, että opiskelijoiden osallistaminen toimintaan tai jopa täysin opiskelijoiden johtama liitto voi toimia. Se nimittäin on melko poikkeuksellista. EUSAnkin päätöksentekoon opiskelijat pääsevät opiskelijakomitean kautta, jonka puheenjohtajalla on läsnäolo-oikeus liiton hallituksen kokouksissa, muttei äänioikeutta.

Engaging students -workshopissa OLL:n pj Marjukka keskusteli yhdessä Unkarin ja Portugalin liiton edustajien kanssa erilaisista tavoista osallistaa opiskelijoita liikuntaan.

Aiheeseen liittyen puheenjohtajamme Marjukka Mattila piti yhdessä konferenssin workshopeista esityksen meidän tavoistamme osallistaa opiskelija- ja ylioppilaskuntien toimijoita läpi vuoden. Toiminta on meille itsestäänselvää, mutta muille uutta ja mullistavaa, mikä kävi ilmi useista kysymyksistä  esityksen jälkeen.

Toisaalta saimme myös itse kotiinviemisiksi ajatuksia esimerkiksi siitä, miten erityisryhmiä voisi paremmin huomioida korkeakoulujen liikuntapalveluissa tai miten voisimme nostaa korkeakoululiikunnan yleistä profiilia esim. UNESCOnkin tunnustaman kansainvälisen korkeakoululiikunnan ja -urheilun päivän avulla.

Usein korulauseet, kuten “osallisuuden ja tasa-arvon edistäminen liikunnan kautta”, jäävät vain sanahelinäksi, mutta EUSA on selkeästi ottamassa askeleita siihen suuntaan, että opiskelijoiden osallisuus liitossa vahvistuu. Toivon kovasti, että tulevaisuudessa opiskelijat pääsevät vielä vahvemmin toiminnan kohteista aktiivisiksi toimijoiksi myös tässä liitossa.

Hanna Laakso
OLL:n pääsihteeri

Liikuntatutorit – korkeakouluympäristön kannustusryhmä

03.04.2017 // 10:37

Korkeakouluopintojensa alkaessa moni nuori muuttaa uudelle paikkakunnalle. Vanhalle kotipaikkakunnalle jäävät usein perheen ja ystävien lisäksi myös tutut harrastusmahdollisuudet. Uudella paikkakunnalla yksi ensimmäisistä haasteista on uusien kavereiden löytäminen. Liikunta on loistava keino ryhmäytyä ja löytää uusia saman henkisiä tuttavuuksia. Mutta miten löytää parhaat liikuntamahdollisuudet ja ryhmä jonka kanssa harrastaa liikuntaa paikkakunnalla, josta ei etukäteen tunne ketään? Vastauksen tähän kysymykseen tarjoaa liikuntatutorointi.

Liikuntatutorit ovat tutor-henkilöitä, joiden tehtävänä on tutustuttaa uudet opiskelijat lähialueensa liikuntamahdollisuuksiin ja järjestää liikuntatapahtumia, joihin kaikki uudet opiskelijat ovat tervetulleita taitotasosta riippumatta. Rennon pelailun yhteydessä uusiin ihmisiin tutustuminen on helppoa ja tokihan liikunnalla on opiskelijan terveyden kannalta muitakin positiivisia vaikutuksia.

Itse olen toiminut liikuntatutorina kaksi vuotta ja tänä vuonna toimin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa (AYY)

Liikuntatuutoreita Kiilopäällä

liikuntatutorvastaavana. Vastuullani on varmistaa liikuntatutortoiminnan toimivuus ylioppilaskunnassamme ja uusien liikuntatutoreiden rekrytoiminen. Pidän liikuntatutortoimintaa hyvin tärkeänä, koska olen huomannut, miten paljon kysyntää alkoholittomille liikuntatapahtumille on.

Liikunta on hyvää vastapainoa opiskelijaelämälle ja se auttaa jaksamaan arjessa paremmin. Koska liikuntatutorit ovat itsekin opiskelijoita, uusien opiskelijoiden on myös helpompi lähestyä heitä liikuntaan liittyvissä kysymyksissä. Parhaimmillaan liikuntatutorit ovat saaneet innostettua mukaan liikuntatapahtumiin myös paljon sellaisia opiskelijoita, joiden arkeen liikunta ei muuten kuulu niin vahvasti. Toiminta on koettu antoisaksi myös liikuntatutoreiden näkökulmasta, koska tapahtumia järjestettäessä tutustuu sekä muihin liikuntatutoreihin että tapahtuman osallistujiin. Eikä tietenkään pidä unohtaa liikunnan aikaansaamaa hyvää oloa! Tästä syystä liikuntatutorointi on omiaan ehkäisemään syrjäytymistä ja ulkopuolisuuden tunnetta ja lisäämään mahdollisuuksia löytää uusia kavereita ja terveellisiä elämäntapoja.

Tekstin kirjoittaja Elina Makkonen toimii Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa liikuntatutorvastaavana.

Seminaari, jossa tuotettiin nuorten liikuntasuositukset Euroopalle

20.03.2017 // 13:30

European Youth Sport Forum kokosi viime viikonloppuna Maltalle yhteen liikunta-alan nuoria johtajia ymp
äri Euroopan. Nämä lähes 120 henkilöä työskentelevät vapaaehtoistoiminnan parissa
liikunnan ja urheilun paikallis- sekä kattojärjestöissä. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä ENGSO Youth (European Non-Governmental Sports Organisation Youth),  SportMalta ja Euroopan komissio. Tapahtuma oli osa Maltan Euroopan neuvoston puheenjohtajuusvuotta. Minä olin paikalla edustamassa suomalaisen opiskelijaliikunnan ääntä.

Perinteisestä seminaarista poiketen tapahtuman tavoitteena oli tiedon välittämisen ja verkostoitumisen lisäksi luoda vaikuttamisen väline,
Pink Paper
(Nimi ei sinäänsä viittaa pinkkiin paperiin, mutta termi juontaa juurensa Euroopan komission poliittisiin tavoitepapereihin, joihin viitataan yleensä jonkin värisinä papereina, esim White Paper on Sport), jonka tavoitteita ENGSO Youth voi edistää EU:ssa seminaarin jälkeen. Paperin tarvetta on perusteltu sillä, että EU:n tasolla ei ole nuorten liikuntavaikuttajien äänille tarkoitettua järjestöä, joka ajaisi eteenpäin nuorten tärkeäksi kokemia asioita. Tämä on totta, joten vaikuttamistyölle on tarvetta.

Tapahtuman kaikki osuudet tukivat Pink Paperin neljää eri teemaa. Teemat olivat osallistaminen, vapaaehtoisuus, terveelliset elämäntavat ja ja liikuntapolitiikka. Nämä neljä ovat myös Maltan puheenjohtajavuoden teemoja – sen vuoksi ne valikoituivat myös seminaarin teemoiksi.  Niiden ympärille luotiin seminaarin aikana suositukset ja niihin valittiin konkreettiset esimerkit osallistujien omista taustoista ja kokemuksista ammentaen.

 

Pink Paperin teemat ja niiden alaiset toimenpide-ehdotukset:

Healthy Lifestyle through Sport

  • Fyysistä aktiivisuutta tukevan infrastruktuurin luominen ja kehittäminen. Tämän infran on oltava kaikkien saavutettavissa fyysisesti, sosiaalisesti ja maantieteellisesti
  • Ihmisten kannustaminen terveellisen elämäntavan johtamiseen eri organisaatioissa, esimerkiksi työpaikka- ja koululiikunnan lisäämisen kautta.

Social inclusion and Volunteering

  • Liikunta-alan ihmisten kouluttaminen liikuntarajoitteisten ja pakolaisten kohtaamiseen ja auttamiseen
  • Marginalisoitujen ryhmien, kuten liikuntarajoitteisten vapaaehtoistoiminnan arvon, kapasiteetin ja kontribuution esiinnostaminen

Sport Diplomacy

  • EU:n sisäisten ja ulkopuolisten maiden kommunikaation lisäys liikunnan edistämisen hyvistä käytänteistä ruohonjuuritasolla.
  • Suurten urheilutapahtumien aikana tulisi järjestää enemmän koulutustapahtumia, joiden tarkoituksena on lisätä kestävään kehitykseen tähtävää yhteistyötä nuoriso- ja liikuntaorganisaatioiden välillä.

 

Kuvat: Cedric Audinot (ENGSO youth)

Pink paper esiteltiin tapahtuman viimeisenä päivänä joukolle poliittisia vaikuttajia niin Maltalta kuin muualtakin Euroopasta. Läsnä oli muun muassa Maltan presidentti, mikä on aika merkittävää. Päättäjien keskustelu liikkui pitkälti hyvin yleisellä liikunnan edistämisen tasolla, mutta huoli eurooppalaisten terveydentilan heikentymisestä oli yhteinen.

Pink Paperilla on hyvä tarkoitusperä ja teemat ovat kohdillaan, mutta en voi suhtautua siihen täysin sinisilmäisesti. Hyvät ehdotukset lisäävät varmasti eurooppalaisten fyysistä aktiivisuutta, jos ne menevät eteenpäin. Se, kuinka vaikuttavia ne toteutuessaan olisivat, on toinen kysymys. 

Vaikka lopputuotosta voi kritisoidakin, seminaarin työskentelymalli oli varsin mielenkiintoinen ja antoi tapahtumalle erilaisen merkityksen. Teemojen laajuuden vuoksi mihinkään ei pystytty syventymään sen tarkemmin, mutta jokainen osallistuja lähti varmasti kotiin uusien ajatusten kanssa.

 

Marjukka Mattila

Puheenjohtaja

marjukka.mattila@oll.fi

+35844 780 0211

Liikuntasuositusten todellinen tarkoitus

07.03.2017 // 10:51

Keskustelu liikuntasuosituksista lähti liikkeelle viime maanantaina. Anni Lassila argumentoi 27.2. Helsingin Sanomien kolumnissa, että liikuntasuositukset eivät kannusta vähän tai ei lainkaan liikkuvia lähtemään liikkeelle. Hän on täysin oikeilla jäljillä. Liikuntaa hyvin vähän tai lähes lainkaan harrastavan ei tulisi ottaa tavoitteekseen liikuntasuositusten orjallista toteuttamista. Tutkimusten mukaan liikuntaa tulisi lisätä asteittain, jotta käyttäytymisen muutos olisi pysyvä. Askel kerrallaan, ei  koko suositus kerrallaan.

Suositukset voivat toki motivoida monia liikkumaan. Liikuntasuositusten merkittävin tarkoitus ei ole kuitenkaan motivoida yksittäisiä henkilöitä liikkumaan vaan niiden tarkoitus on koota kansainvälinen tutkimustieto riittävästä liikkumisesta yhteen. Suositukset kertovat, mikä määrä liikuntaa ennaltaehkäisee terveysriskejä, tukee monipuolisesti jokapäiväistä fyysistä jaksamista ja mistä määrästä on tutkittua terveyshyötyä monien kansansairauksien taklaamisessa.

Liikuntasuositukset toimivatkin loistavana työn tukena tutkijoille, liikunta-ala ammattilaisille sekä kuntien ja valtion päättäjille. Heidän tehtävänsä on pohtia, miten ihmisille voisi luoda paremmin kannusteita liikkua enemmän.

Liikuntasuosituksia tulisikin käyttää vielä rohkeammin hyödyksi yhteiskuntamme rakenteita uudistettaessa. Meillä on mahdollisuus luoda ympäristöstämme liikuntaan ja liikkeen lisäykseen kannustava, mikäli niin haluamme. Rakenteet muokkaavat käytöstämme. Nyt on aika muokata rakenteita.

 

Marjukka Mattila

Puheenjohtaja

 

—————————————-

Terveysliikuntasuositukset:

http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikunnan-suositukset

Allekirjoittaneen haastattelu YLEn Aamu-tv:ssä:

https://areena.yle.fi/1-4031840

 

Nyt on mentävä eteenpäin!

02.03.2017 // 13:11


Nyt on mentävä eteenpäin!

 

Mitä ajattelisi WALL-E nykymaailmasta? Vuonna 2008 parhaan animaatioelokuvan Oscarilla palkittu elokuva herättää ajatuksia. Siinä kuvataan tulevaisuuden yhteiskuntaa päähenkilön ajauduttua maailmaan, jossa ihmiset elävät elämäänsä istuen ja maaten eikä seisomisen käsitettä enää edes tunneta.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) julkaisi muutama viikko takaperin tuoreimman tutkimuksen korkeakouluopiskelijoiden terveydentilasta. Tuloksista paistoi silmään ennen kaikkea tilastot siitä, kuinka paljon suomalainen korkeakouluopiskelija pitää päivittäin pehvaansa kiinni penkissä. Tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia opiskelijoista istui yli 12 tuntia päivittäin ja ainoastaan 16 prosenttia alle 8 tuntia.

Näistä lukemista WALL-E:kin olisi huolissaan. Robotti tietää, millaiseksi koko kansanterveydellinen tilanne voi tulevien vuosien saatossa muuttua. Jos emme ryhdy toimiin, pelkään ettei meillä ole kovinkaan paljon juhlan aihetta Suomen 200-vuotisjuhlissa.

Nyt on mentävä eteenpäin. Kansanterveyden edistäminen on meidän kaikkien yhteinen matka, joka on kuljettava ja jonka eteen on tehtävä hurjasti töitä. Kuka tahansa voi tulla väittämään, että liioittelen tilanteen vakavuutta, mutta uhkakuvia se ei muuta. Muutoksen on tapahduttava koko yhteiskunnassa. Rakenteiden on muututtava, kevyen liikenteen väylien tulee olla kunnossa, opiskelu- ja työskentely-ympäristöjen on oltava aktiivisuuteen kannustavia, liikuntapalveluita on kehitettävä kaikkia liikuttavaan suuntaan ja liikunnalla tulee olla tulevaisuudessa virallinen asema ennaltaehkäisevässä terveystyössä.

Vaikka edellä pyörittelin ajatuksia hieman synkistellen, niin todellisuutta on myös se, että meiltä löytyy jo nyt kasapäin mahtavia ajatuksia ja toimintaa opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin  tukemiseksi.

Niistä muutamia mainitakseni. Hallituksen kärkihanke on laajentamassa Liikkuvaa koulua kokeiluin korkea-asteelle. Tämä mahdollistaa entistä aktiivisemman korkeakoulupäivän rakentamisen. Myös ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on tehnyt hyvää yhteistyötä eri korkeakoulujen kanssa istumisen vähentämiseksi, esimerkkinä Pylly ylös -hanke.

Liikunnan roolia ja sen saavutettavuutta jokaiselle iästä ja varallisuudesta riippumatta julistavat kuntavaaliohjelmissaan lähes kaikki puolueet. Päättäjillä on valtava rooli siinä, millaiseksi yhteinen tulevaisuutemme rakentuu. Siksi äänestämiselläkin on aina suuri merkitys.

Liikunta on jatkuvasti esillä myös mediassa eri muodoissa ja terveydestä puhutaan päivä toisensa jälkeen aina vain enemmän. Mutta on myös muistettava, etteivät sanat yksinään muuta maailmaa, vaan tekojen kautta noustaan seisomaan.

WALL-E soveltaa elokuvassa toistuvasti omia avujaan ongelmien ratkaisemiseksi ja keksii kokeilemalla uusia keinoja. Tehdään, luodaan ja yritetään mekin siis jatkuvasti uutta aktiivisemman tulevaisuuden puolesta.

Otto Takala, varapuheenjohtaja
Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry

Kohderyhmäymmärryksellä kohti vaikuttavaa muutosohjelmaa

19.01.2017 // 12:32

Loppuvuodesta 2015 Opiskelijoiden Liikuntaliitto alkoi pohtia yhteiskunnallisen markkinoinnin periaatteita hyödyntävän opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävän muutosohjelman toteuttamista. Lyhyesti määriteltynä yhteiskunnallisella markkinoinnilla (eng. social marketing) tarkoitetaan lähestymistapaa, johon pohjautuvilla toimenpiteillä pyritään muuttamaan tai ylläpitämään ihmisten käyttäytymistä siten, että se hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa yleisesti (NSMC 2010). Kevättalvella 2016 OLL valittiin yhdessä viidentoista muun organisaation kanssa SOSTE: n ja Sitran järjestämään yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutuskokeiluun. 

 

Kuva: Eeva Honkanummi, Espoon kaupunki

Kuva: Eeva Honkanummi, Espoon kaupunki

 

Koulutuskokeilussa painotettiin paljon kohderyhmäymmärryksen merkitystä vaikuttavien muutosohjelmien suunnittelussa. Yhteiskunnallisen markkinoinnin periaatteiden mukaisesti on tärkeää ymmärtää kohderyhmää mahdollisimman syvällisesti, jotta päästään selville kohderyhmän sisäisistä erityispiirteistä. Nämä tunnistamalla voidaan kohderyhmä segmentoida ominaisuuksiensa mukaan pienempiin ryhmiin ja suunnitella siten vaikuttavia ja paremmin kohdistuvia interventioita.

Valitettavan usein muutosohjelmaa suunnitellessa kohderyhmä ajatellaan yhteneväiseksi porukaksi vailla sisäistä variaatiota. Saatetaan toteuttaa toimenpiteitä, joiden kohderyhmä on niin laaja, että viesti ei lopulta tavoita oikeastaan ketään. Joskus taas kohderyhmä saatetaan yrittää segmentoida, mutta vain omaan asiantuntemukseen tai yksipuoliseen tietoon perustuen. Uuden ja syvällisemmän tiedon kerääminen kohderyhmästä nähdään helposti liian kalliiksi ja aikaa vieväksi. Kohderyhmäymmärryksen laiminlyönnin vaarana piilee kuitenkin muutosohjelmaan varattujen resurssien hukkaan heittäminen, kun sillä ei saadakaan haluttuja vaikutuksia aikaan.

Koulutuskokeilun myötä havahduimme siihen, että meillä oli olemassa kyselytutkimuksiin pohjautuvaa tietoa korkeakouluopiskelijoiden liikunta-aktiivisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, mutta laadullinen tutkimustieto opiskelijoiden liikuntaan liittyvistä motivaatiotekijöistä, arvoista, asenteista ja kilpailevista tekijöistä puuttui. Ymmärsimme, että tulisimme tarvitsemaan myös tämän kaltaista tietoa segmentoinnin ja interventioiden suunnittelun tueksi.

Muutosohjelmaa suunnittelevan organisaation on mahdollista hankkia kohderyhmästä tietoa joko itse tai ulkoistamalla tutkimus- ja selvitystyö. Usein jälkimmäinen vaihtoehto tulee kyseeseen, jos organisaatiossa ei ole riittävästi aikaa tai asiantuntemusta tutkimustyön tekemiseen. Valmiiden tutkimustulosten hankkimisen ongelmana on kuitenkin kohderyhmäymmärryksen jääminen pinnalliseksi, mikä vaikeuttaa intervention suunnittelua. Me Opiskelijoiden Liikuntaliitossa halusimme saada mahdollisimman kattavan kuvan tutkittavasta aiheesta, joten päätimme teettää tutkimuksen ulkopuolisen tutkimuspalvelun avulla, mutta kuitenkin osallistuen aktiivisesti lähes kaikkiin tutkimuksen vaiheisiin.

Tutkimuksen toteuttajaksi valikoitui tarjouskilpailun myötä Ahaa! -tutkimuspalvelu. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla alle terveysliikuntasuosituksen liikkuvia tamperelaisia toisen vuoden korkeakouluopiskelijoita. Tampere valikoitui aineiston keruun paikaksi muun muassa siksi, että paikkakunnalla on kolme korkeakoulua; yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu, joilla kaikilla on yhteiset ja kattavat opiskelijaliikuntapalvelut. Koska tavoitteenamme oli saada haastatteluista esiin mahdollisimman syvällinen kuva opiskelijoiden liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyvistä tekijöitä, toivoimme saavamme esiin muita, kuin palveluiden puutteeseen liittyviä asioita.

Toisen opiskeluvuoden juuri aloittaneet opiskelijat ajattelimme olevan parhaita asiantuntijoita siinä, miten liikunta näyttäytyy arjessa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Opiskeluiden aloittaminen on tunnetusti tärkeä nivelvaihe monen nuoren elämässä ja sen aikana luodaan usein loppuelämän kestäviä liikuntatottumuksia. Tässä elämänvaiheessa olevien opiskelijoiden arjen ymmärtäminen on tärkeää, kun suunnitellaan muutosohjelmaa tälle kohderyhmälle.

Ennen haastateltavien rekrytointia teimme havainnointia Tampereen korkeakoululiikunnan tiloissa sekä haastattelimme liikuntatyöntekijöitä. Haastateltavat rekrytoitiin kolmen korkeakoulun kampuksilta. Tavoitimme haastateltavat kysymällä suoraan heidän opintojensa kestoa ja liikunnan harrastamisen määrää. Tämän lisäksi tarjosimme heille mahdollisuutta osallistua fyysisen aktiivisuuden objektiiviseen mittaukseen. Mittauksen tarkoituksena oli ensisijaisesti toimia pilottina myöhemmin toteutettavalle suuremman opiskelijajoukon mittaukselle, mutta sen kautta saimme myös mielenkiintoisen lisäelementin tutkimukseen. Lähes kaikki haastatellut opiskelijat ottivat mittarit viikoksi käyttöönsä.

Aineiston analyysin jälkeen pidimme työpajan OLL: n toimistolla Helsingissä, johon kutsuimme yhteiskunnallisen markkinoinnin, laadullisen tutkimuksen, liikunta- ja terveystieteiden sekä opiskelijaliikuntapalveluiden asiantuntijoita sekä opiskelijoita. Puolipäivää kestäneessä työpajassa pohdimme yhteisesti interventioehdotuksia tutkimustuloksiin pohjautuen. Nämä ehdotukset esiteltiin vielä paria viikkoa myöhemmin Tampereella järjestetyssä toisessa työpajassa, jonka osallistujina oli kahdeksan tamperelaisopiskelijaa eri kampuksilta. He saivat antaa palautetta interventioehdotuksista ja täydentää niitä. Työpajojen ideana oli hyödyntää erilaista asiantuntemusta sekä osallistaa opiskelijoita ja asiantuntijoita muutosohjelman suunnittelussa.

Seuraava ja haastavin askel on interventioiden valinta ja testaus. Vaikka pohjatyö on tehty melko perinpohjaisesti, syvällinenkään kohderyhmäymmärrys ei yksinään takaa vaikuttavaa muutosohjelmaa. Sen lisäksi tarvitaan aimo annos älyä, luovuutta, uskallusta ja hitusen onneakin.

 

Hanne Munter, Korkeakoululiikunnan asiantuntija Opiskelijoiden Liikuntaliitto. Kirjoittaja osallistui Soste: n ja Sitran yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutuskokeiluun keväällä 2016.

Miten En istu -päiväni meni?

08.12.2016 // 11:30

Olin päättänyt viettää Älä istu -tempauspäivänä (29.11.) omaa henkilökohtaista En istu -päivää. Seuraavassa havaintoja ja fiiliksiä päivästä.

Virheitä ja rajauksia:
Päivä alkoi – niin, istahtaen ajatuksissani olohuoneen nojatuolille laittamaan Pikku kakkosta päälle. Noin puoli tuntia myöhemmin tein jo toisen virheen, tällä kertaa tietoisesti. Totesin, että lapsen pukemaan auttaminen seisten aamun tiukalla päiväkotiaikataululla siten, että lapsi samalla katsoo televisiota, ei ole mahdotonta, mutta siinä tilanteessa itselleni liian rankkaa. Eli plörinäksi meni jo alusta alkaen 😉

En myöskään työmatkapyöräillyt pystypäin. Olisi varmasti pitänyt poistaa satula päivän ajaksi. Lisäksi rajasin, että eettisistä syistä ainakin osa päivän vessakäynneistä ei tapahdu seisten. Ja edelleen: koska Kauppakorkeakoululla seisten syöminen ei käytännössä ole mahdollista, niin istuin lounaan ajan. Käytännössä siis En istu -päiväni rajautui työpäivääni toimistolla, osittain myös aamuun ja iltaan.

Keskeiset tunnelmat ja tuntemukset:
Rajauksista huolimatta sain päivän aikana ainakin yhden mielestäni erittäin tärkeän tuntemuksen: tunteen siitä tietyntyyppisestä ahdistavuudesta, että joutuu työskentelemään koko päivän tietyssä asennossa. Samalla muistin, kuinka samantyyppinen ahdistavuus oli istumisen osalta välillä läsnä ennen istumisen tauottamista mahdollistavia kevyitä työtasoja tai nykyisiä sähköpöytiä.

Toinen keskeinen havainto ja fiilis päivästä oli se, että nyt kun itselläni istumisen tauottaminen ja seisten työskentely on arkipäiväistynyt, niin kaikenlaiset pikkuniksit tuntuvat jotenkin turhalta kikkailulta. Uskoisin tämän olevan luonnollinen kehityskulku. Kun asia oli toimistollamme pari vuotta sitten uusi, etsimme mm. teemaan sopivia biisejä (esim. Bob Marleyn Get Up Stand Up). Yhteenvetona tästä tuntemuksesta – ja ehkä koko En istu -päiväkokeilustakin – voisi sanoa, että sen minkä päivittäisen istumisen vähentämisen luonnollisuudessa on voittanut, on sen innostavuudessa hävinnyt.

PS. Vielä yksi virhe. Puolisoni lähetti ko. päivän aamuna klo 9:25 ao. tekstiviestin:

Moi, päästiin mukavasti [päiväkoti] Muusaan. Sä muuten istuit, kun me lähdettiin 😉

 

Tekstin kirjoittaja Jussi Ansala toimii Opiskelijoiden Liikuntaliitossa Korkeakoululiikunnan asiantuntijana, on parin viimeisen vuoden aikana noussut seisomaan ja likettää uutta näkymää.

SCK_1638-Edit

Kohti Liikkuvaa Koulutusjärjestelmää

01.12.2016 // 08:34

Lueskelin taannoin vuonna 2011 valmistunutta Opiskelijoiden Liikuntaliiton “Hyvä korkeakoululiikunta” -raporttia. Julkaisun ensimmäisillä sivuilla tulee vastaan kappale, jossa suositellaan korkeakoululiikunnan tukemiseksi Liikkuva korkeakoulu -hankkeen rakentamista. Tämän ehdotetun hankkeen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut toteuttaa nykyisen maan hallituksen Liikkuva Koulu -kärkihankkeen tapaista kokonaisvaltaiseen fyysiseen aktiivisuuteen kannustavaa korkeakouluympäristöä. Tarkoituksena oli saattaa käytäntöön korkeakoululiikunnan suositukset ja seurata korkeakoululiikuntapalveluiden kehittymistä Suomen kaikissa korkeakouluissa.

Suositusten toteutumista on seurattu vuonna 2013 Korkeakoululiikunnan barometrissa ja ensi vuonna suositusten toteutumista seurataan jälleen kerran. Kehitystä tapahtui paljon jo vuosien 2011-2013 välillä, mikäli tarkastelee suositusten toteutumista. Korkeakoululiikuntapalveluita järjestetään useammassa korkeakoulussa ja palvelut itsessään ovat kehittyneet huimasti. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä hankeavustuksia korkeakoululiikuntapalveluiden aloittamiseen ja kehittämiseen seurattaessa viimeisten vuosien ajalta voi helposti argumentoida, että kehitystä on tapahtunut paljon vuoden 2013 jälkeenkin.

Palveluista kampukselle

Kehitys kehittyy korkeakoululiikunnan palveluiden puolella, mutta mikä on tilanne fyysiseen aktiivisuuden mahdollistamiseen muualla kampusympäristössä? Tarkastellaan yhtä fyysisen aktiivisuuden määrään vaikuttavaa elementtiä eli istumista.  Korkeakoululiikunnan barometrin (2013) mukaan opiskelijat istuvat 9-10 tuntia päivässä, mikä on nuorten ja aikuisten valtakunnallisiin suosituksiin nähden hälyttävän paljon.

Tällä viikolla osallistuin Tampereella järjestettyyn työpajaan, joka oli osa laadullista opiskelijoiden liikuntasuhdetta selvittävää tutkimusta. Tutkimuksessa haastateltiin opiskelijoita heidän liikuntatottumuksistaan ja liikuntaan liittyvistä ajatuksistaan. Työpajan keskusteluissa kävi ilmi, että istumisen vähentäminen oli näille opiskelijoille vielä varsin vieras asia. Pitkäaikainen istuminen nähtiin normina, joka kuuluu osaksi opiskelukulttuuria niin luonetosaleista kuin muissakin opiskelutiloissa. Moni oli havainnut itsellään niska-hartia- ja alaselkävaivoja. Mikäli koululla tarjottaisiin mahdollisuus vähentää istumista esimerkiksi pöydän päälle asetettavien tasojen avulla ja niitä olisi helppo käyttää, opiskelijat olivat kiinnostuneita kokeilemaan vähempää istumista.

Tutkimusten mukaan istumisen vähentäminen ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen opiskelupäivän aikana voi merkittävästi parantaa opiskelukykyä. Erittäin tuoreen tutkimuksen* mukaan 6-8 -vuotiaiden poikien istuva elämäntapa oli suoraan yhteydessä heikompaan lukutaitoon verrattaessa vähän istuviin.  Hallituksen kärkihanke Liikkuva koulu pyrkii juurikin siihen, että aktiivisuudesta tulisi oppimista tukeva elementti.

Ensimmäinen askel kohti Liikkuvaa Koulutusjärjestelmää

Nyt joulukuun 1. päivänä järjestetään ensimmäinen toiselle ja korkea-asteelle suunnattu Liikkuva Koulu -laajennusseminaari. Seminaarin tarkoituksena on avata toisen ja korkea-asteen edustajille sitä, mitä Liikkuva koulu on tähän asti ollut ja miten sitä voitaisiin lähteä laajentamaan käytännön tasolla toiselle ja korkea-asteelle. Ensi vuoden alusta avataan avustushaku toiselle asteelle ja loppuvuodesta on tarkoitus avata haku myös korkeakouluille.

Tämä on äärimmäisen hieno asia. Meillä on nyt mahdollisuus luoda koko Suomen koulutusjärjestelmän läpileikkaava aktiivinen kampusympäristö, joka tukee oppilaiden ja opiskelijoiden jaksamista koulupäivässä ja arjessa aina siitä ensimmäisestä koulupäivästä korkeakoulusta valmistumiseen saakka.

Tällaista järjestelmää ei muualta maailmasta löydy. Voisimmeko me olla ensimmäisiä tulevaisuuden suunnannäyttäjiä?

 

Marjukka Mattila, varapuheenjohtaja

 

marjukka-mattila-2