Arkistot lokakuu, 2017

Tiedote: AllMaleSportsista  AllSportsiin? – Tasa-arvoa urheilujournalismiin ja sen yli

26.10.2017 // 12:53

Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, mikä osuus Suomen urheilu-uutisoinnista keskittyy miesurheiluun ja mikä naisurheiluun? Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) teki pistokokeen, jossa se selvitti missä suhteessa naisista ja miehistä uutisoidaan kaupallisissa urheilu- ja sanomalehdissä.  Kokeesta selvisi, että yhden päivän uutisista 57 käsitteli miehiä ja 6 naisia.  Tämä on hälyttävä luku, joka kaipaa osakseen huomiota.

Uutisoinnin tasa-arvoistuminen olisi kädenojennus naisurheilijoille ja tasavertaisemmalle urheilumaaimalle. Näkyvyys medioissa vaikuttaa esimerkiksi suoraan siihen, kuinka paljon yritysyhteistyökumppaneita urheilijalla on ja sitä kautta myös urheilijan toimeentuloon. Mikäli emme aktiivisesti herätä asiasta keskustelua, ei tämä asia tule muuttumaan.

OLL haastaa juuri sinut mukaan tasa-arvokampanjaan. Kampanjan tavoitteena on herättää keskustelua naisten roolista urheilujournalismissa ja laajemmin urheilumaailmassa. Kampanjan tarkoitus ei ole kritisoida yksittäisiä journalistisia toimijoita vaan herättää keskustelua urheilujournalismin ja samalla urheilumaailman tulevaisuudesta.

Kampanjaan on mahdollista ottaa osaa sosiaalisessa mediassa jakamalla omia kokemuksiaan urheilumaailman epätasa-arvosta ja jakamalla vastaan tulevia sukupuolittuneita urheilukuvia tai -otsikoita hahtagillä #AllMaleSports. Kampanjan ajatus pohjautuu sosiaalisen median kampanjaan #AllMalePanel, jonka tarkoituksena oli ja on edelleen herättää keskustelua siitä, kuinka usein erilaiset johtoryhmät, paneelit ja keskustelutilaisuudet niin meillä Suomessa kuin maailmalla muodostuvat usein hyvin mies -painotteisiksi.

Kampanja on osa Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan koordinoimaa itsenäisyyden juhlavuoden 100 tasa-arvotekoa -hanketta. Kampanjoiden keskiössä on naisjohtajuuden- ja valmennuksen edistäminen. Mukaan hyväksyttävä liikunnan tasa-arvoteon tulee olla konkreettinen ja uusi toimenpide, joka lisää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista tai parantaa naisten asemaa liikunnan ja urheilun johtamisessa ja valmennuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvasti mukana Suomi 100 tasa-arvotekojen tukemisessa.

”#AllMaleSports – Tasa-arvoa urheilujournalismiin ja sen yli” -kampanjaan on mahdollista ottaa osaa sosiaalisessa mediassa jakamalla omia kokemuksiaan urheilumaailman epätasa-arvosta ja vastaan tulevia tasa-arvoa väheksyviä uutiskuvia tai -otsikoita häshtagillä #AllMaleSports.

 

Seuraa ja osallistu kampanjaan Facebookissa: https://www.facebook.com/allmalesports/

Opiskelijoiden Liikuntaliitto korkeakouluvisiosta 2030: Korkeakouluyhteisön fyysiseen hyvinvointiin panostettava!

25.10.2017 // 13:30

Eilen tiistaina julkaistiin Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluvisiotyön tulos. Visiona on, että korkeakoulut ovat vuoteen 2030 mennessä vahvoja instituutioita, joiden yhteisöt ovat hyvinvoivia. Lisäksi tavoitteena on, että puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.

 

Ollakseen hyvinvoivia yhteisöjä tulee Opiskelijoiden Liikuntaliiton mielestä jokaisen korkeakoulun taata niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle riittävät hyvinvointipalvelut, joiden keskiössä tulee olla korkeakoulujen tarjoamat liikuntamahdollisuudet. Tämän lisäksi hyvinvointia tulee edistää  mahdollistamalla fyysiseen aktiivisuuteen kannustavat opetus- ja opiskelutilat.

 

Opiskelijoista vain 30 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tämän lisäksi korkeakouluopiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa liikuntapalveluiden suhteen, sillä vain kolme korkeakoulua täyttää korkeakoululiikunnan suositusten (2014) mukaisen rahoituksen vähimmäistason. Strateginen valinta panostaa korkeakoululiikuntaan ja vahva rahoituspohja vaikuttavat suoraan palveluiden tasoon.

 

“Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus korkeakoululiikunnan käynnistämiseen ja kehittämiseen on parantanut tilannetta, mutta korkeakouluja tulisi vielä vahvemmin kannustaa panostamaan liikuntapalveluihin ja fyysistä aktiivisuutta edistäviin ratkaisuihin pitkäjänteisesti.” linjaa Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Marjukka Mattila

 

Korkeakouluopiskelijoiden määrän noustessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että palvelut pystyvät vastaamaan kasvavaan opiskelijamäärään. Saavutettava ja toimiva korkeakoululiikunta tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kotiutua yhteisöön ja kaupunkiin. Asiaa täytyy edistää strategisesti niin korkeakouluissa kuin valtion ohjauksen kautta.

 

Lisätietoja: 

Marjukka Mattila

Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja

(+358)44 780 0211

marjukka.mattila@oll.fi

OLL lausui korkeakouluvisiosta

01.10.2017 // 15:36

Opiskelijoiden Liikuntaliiton korkeakouluvisio 2030

(lausuttu 28.9.2017)

 

Vuonna 2030 Suomi on maa, jossa koulutuksen saralla fyysiseen aktiivisuuteen panostetaan tarhasta tohtoriin. Maailmalla ihmetellään, kuinka kaikilla koulutusasteilla voidaankaan huomioida fyyysinen aktiivisuus niin perinteisen liikunnan kuin toiminnallisten ja istumista vähentävien ratkaisujen myötä niin hyvin.

Korkeakouluissa on myös löydetty keino tavoittaa tehokkaasti myös vähemmän liikkuvat opiskelijat.  Tämän on mahdollistettu varmistamalla, että olemassa on toimiva ja aktiivisesti käytetty liikunnan palveluketjumalli, jonka avulla opiskelijat voivat löytää itselleen sopivan liikuntamuodon.

 

Yhdenvertaiset korkeakoululiikuntapalvelut, fyysisen aktiivisuuden edistäminen ja liikunnan palveluketjut ovat niitä asioita, joihin panostamalla pääsemme kohti fyysistä hyvinvointia kokonaisvaltaisesti edistäviä korkeakouluja. Näiden asioiden nykytilaa, visiota vuodesta 2030 ja toimenpide-ehdotuksia kohti visiota esittelemme seuraavaksi.

 

Korkeakoululiikunta

Toimenpide kohti visiota:

Korkeakoulujen tehtävä on panostaa korkeakoululiikuntapalveluihin korkeakoululiikunnan suositusten mukaisesti.

Visio:

Vuonna 2030 korkeakoululiikuntaan panostaminen korkeakoululiikunnan suositusten mukaisesti on kaikille korkeakouluille itseisarvo. Vuonna 2030 korkeakoululiikuntapalvelut ovat opiskelija- ja henkilökuntamääriin suhteutettuna samalla tasolla riippumatta siitä, mikä korkeakoulu on kyseessä. Opiskelijoiden käyttäjäosuudet ovat nousseet yli puoleen kaikista opiskelijoista. Myös henkilökunnat ovat tyytyväisiä palveluiden käyttäjiä

Nykytila:

Korkeakoulut ovat tällä hetkellä suomalaisen koulutusjärjestelmän ainoa osa, jossa liikunnalla ei ole minkäänlaista virallista asemaa. Korkeakoululiikunnan barometrin 2013 mukaan vain 3/39 korkeakoulusta täyttää korkeakoulun rahoitusta koskevan vähimmäissuosituksen. Korkeakoulujen sitoutuminen korkeakoululiikuntapalveluiden tukemiseen heijastuu suoraan korkeakoululiikunnan muiden osioiden toteutumiseen.

Barometrin mukaan korkeakoululiikuntapalveluiden tasolla on vahvin korrelaatio opiskelijoiden liikuntamäärien kanssa.1) Vuosien 2008-2016 aikana tilanne esim. naisten osalta on parantunut duaalimallin molemmilla puolilla (amk: 5% -> 11% ja yo 29% -> 36%). Miehissä pientä kehitystä on nähtävissä yo-puolella, mutta AMK-puolella hieman vähentynyt (yo: 16% – 17% amk: 10% -> 8%).2) Tänä aikana korkeakoulut ovat saaneet hanketukea korkeakoululiikuntatoimintaa käynnistäviin ja kehittäviin hankkeisiin, jotka osaltaan ovat nostaneet käyttäjäosuuksia.

 

.

Fyysinen aktiivisuus

Toimenpide kohti visiota:

Korkeakouluja kannustetaan muuttamaan ympäristöä fyysistä aktiivisuutta tukevaan suuntaan erilaisin tukimallein. Opiskelijoiden Liikuntaliitto ja muut toimijat levittävät hyviä käytänteitä eteenpäin korkeakoulujen välillä.

Visio:

Vuonna 2030 fyysinen aktiivisuus on luonnollinen osa korkeakoulujen kampuselämää. Istumista voi vähentää niin itseopiskelutiloissa kuin myös luentosaleissa. Istumisen vähentämisen lisäksi kampuksilta löytyy paljon fyysiseen aktiivisuuteen kannustavia elementtejä, joita opiskelijat itse ja opettajat ovat olleet suunnittelemassa. Suomen Liikkuvat Korkeakoulut -konsepti on maailmalla tunnettu ja ihasteltu.

Nykytila:

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen 2016 mukaan Korkeakouluopiskelijat istuvat keskimäärin 10,75 tuntia päivässä kun suositukset puhuvat kuudesta tunnista. Tämä määrä on hälyttävä. Korkeakouluissa on onneksi pikku hiljaa herätty asian edistämiseen ja monesta korkeakoulusta löytyy äärimmäisen hyviä esimerkkejä asian edistämisestä. Tämä on hyvä suunta, mutta kaiken ympäristön muuttaminen istumisen vähentämistä kannustavaksi on vielä kaukana.

Päivittäinen runsas istumisen määrä ja useita tunteja yhtäjaksoisesti kestävät istumisajat aiheuttavat merkittäviä terveysriskejä. Tutkimusten mukaan opiskelu- ja työvireys paranevat istumisen tauottamisen myötä, mikä osaltaan puoltaa fyysistä aktiivisuutta tukevia opetus- ja opiskelutiloja.

 

Liikunnan palveluketjut

Toimenpide kohti visiota:

Olemassa olevien korkeakouluissa toimivien palveluketjujen kartoitus ja hyvien käytänteiden levittäminen valtakunnallisesti kaikkiin korkeakouluihin ja opiskelijoiden terveydenhoitopalveluihin. Toiminnan aloittamisen tukeminen niillä paikkakunnilla, jossa sitä ei ole.

Visio:

Vuonna 2030 kaikkien korkeakoulujen ja opiskeluterveydenhoitopalveluiden välillä on selkeä ja toimiva palveluketju, jota kehitetään valtakunnallisesti. Kaikkien vähemmän liikkuvien opiskelijoiden kanssa asia otetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana puheeksi ja opiskelijat voivat niin halutessaan hyödyntää koko palveluketjua.

Nykytila:

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä on käytössään Liikunnan mini-interventiomalli, joka on osa virallista hoitokäytännettä. Mallin avulla vähemmän liikkuvan opiskelijan kanssa otetaan liikunta sairaanhoitajan vastaanotolla puheeksi ja mahdollisuuksien mukaan ohjataan henkilö eteenpäin liikuntapalveluihin. Malli ja ajatus toimivat hyvin yliopistojen puolella, mutta ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat epätasa-arvoisessa asemassa tämän suhteen. Myöskään yliopistojen puolelta ei ole varmuutta siitä, kuinka hyvin malli käytännössä toimii.

Miksi palveluketjumalliin kannattaa panostaa? Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Terveyden edistämisen mahdollisuudet – vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (2008:1) todetaan, että henkilökohtainen liikuntaohje lisää terveyden kannalta riittävästi liikkuvien osuutta ja että lääkärin vastaanoton yhteydessä vastaanotettu liikuntaneuvonta lisää fyysistä aktiivisuutta. Tutkimuksen mukaan epäselvää vaikuttavuusnäyttöä on erilaisten mediakampanjoiden, liikuntakehotteiden ja lähiyhteisöstä saadun sosiaalisen tuen merkityksestä.

Nuorena opittu liikunnallinen elämäntapa heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. Jotta useampi löytää oman liikunnallisuuteensa korkeakouluopintojen aikana, täytyy toimivivat interventiot tehdä mahdollisiksi kaikissa korkeakouluissa.

 

Lisätietoja:

Marjukka Mattila, OLL:n puheenjohtaha

marjukka.mattila@oll.fi

(+358) 44 780 0211